intervalasteikolla

Intervalasteikko (interval scale) on mittausskaala, jossa arvot ovat järjestettyjä ja vierekkäisten arvojen välinen etäisyys on vakio. Nolla-piste on tulkinnallinen eikä tarkoita absoluuttisen määrän olemassaoloa, joten luvut ilmaisevat eroja mutta eivät suhdelukuja. Tämän vuoksi voidaan laskea erotuksia ja keskiarvoja, mutta ei tulkita suhteellisia arvoja kuten “kaksi kertaa suurempi”.

Ominaisuudet: arvojen järjestys on merkityksellinen ja vierekkäisten arvojen välillä on sama mittakaavallinen pituus kaikkialla. Erotukset ja keskiarvot ovat mielekkeitä, mutta suhdeluvut eivät ole tulkittavissa mielekkäästi. Esimerkiksi lämpötilan Celsius-asteikolla ero 10 astetta on sama riippumatta siitä missä kohdassa asteikkoa, mutta 20°C ei ole kaksinkertainen 10°C:iin nähden.

Esimerkkejä: klassisia intervalasteikkoja ovat Celsius- ja Fahrenheit-lämpötilat sekä kalenteri- ja ajanjaksojen mittaukset (esimerkiksi vuodet) joiden erot ovat tasavälein. Kelvin-asteikko sen sijaan on ratio-asteikko, koska nolla Kelvin merkitsee absoluuttista nollaa ja suurin osa suhdeluvuista on mielekkäitä.

Tilastollinen käyttö: intervalasteikot mahdollistavat erojen mittaamisen ja keskiarvojen vertailun sekä monet parametritiset menetelmät kuten t-testi, ANOVA ja lineaarinen regressio. Suhteellisia mittasuhteita voidaan tulkita vain, kun käytössä on ratio-asteikollinen mitta, kuten Kelvin-tilanteessa, tai kun nollakohta tulkitaan absoluuttiseksi. Kun epäillään, että data ovat vain ordinal-asteikollisia, otetaan käyttöön ei-parametritiset menetelmät.