Intervalasteikko

Intervalasteikko on mittausasteikko, jossa muuttujan arvojen välillä on sekä järjestys että tasainen etäisyys. Erotus kahden arvon välillä mittaa muuttujan todellisen eron, ja yhtä suuret erot ovat saman suuruisia riippumatta siitä, missä kohdassa asteikkoa ne ovat. Nollapiste on kuitenkin mielivaltainen eikä tarkoita absoluuttista tyhjyyttä; siksi nollan arvo ei yleensä tarkoita olemassaolemisen puutetta.

Ominaisuuksiin kuuluu, että sekä järjestys että etäisyydet ovat mielekkeitä, mutta nollapisteen mielivaltainen luonne rajoittaa suoria suhteita kuten kaksinkertaistamista tai puolitamista. Tämä eroaa esimerkiksi suhdeasteikosta, jossa nollapiste esiintyy luonnollisesti ja murtoluvut ovat tulkittavissa kuten kaksinkertaiset. Intervalisteikko mahdollistaa laskutoimitukset kuten yhteen- ja vähennyslaskut sekä tilastolliset keskiarvot ja hajonnat, mutta kertolasku ja jakolasku eivät ole mielekkäitä samalla tavalla.

Esimerkkejä intervalasteikoista ovat Celsius- ja Fahrenheit -lämpötilat sekä kalenteri- tai ajanjaksot, joissa erotukset voivat olla mitattavissa ja vertailtavissa, mutta niillä ei tulkita absoluuttista määrää. Kansainvälisiä tilastollisia arvioita ja tutkimuksia käytettäessä intervaldataa käsitellään usein parametrisillä menetelmillä, kuten t-testerillä, ANOVAlla sekä korrelaatio- ja regressioanalyysillä.

Ymmärryksen mukaan intervalasteikko on keskeinen käsite mittaus- ja tilastotieteessä. Se sijoittuu nominal- ja ordinal-asteikoiden sekä ratio-asteikon välille ja määrittelee, millaisia laskutoimituksia ja tilastollisia menetelmiä voidaan luotettavasti käyttää.