ekosysteemeistä

Ekosysteemit ovat elinympäristöjen sekä niissä esiintyvien eliöiden ja fyysisen ympäristön muodostamaa vuorovaikutteista kokonaisuutta. Niissä bioottiset tekijät—lajit ja niiden suhteet—sekoittuvat abioottisiin tekijöihin, kuten maaperään, veteen, valoon ja ilmastoon. Ekosysteemin rajat voivat olla epäselviä ja ne voivat muuttua ajassa sekä luonnollisten prosessien että ihmistoiminnan seurauksena.

Keskeisiä ovat energian saanti ja aineiden kierto. Aurinko tarjoaa ensisijaisen energian, jonka kautta tuottajat sitovat valoa ja muodostavat biomassaa. Tämän jälkeen eliöt siirtävät energiaa kuluttajien kautta ja hajottajat palauttavat ravinteita kiertoon. Energia liikkuu tuottajilta kuluttajille ja hajottajille, ja suurin osa vapautuu lopulta lämpönä.

Ekosysteemipalvelut muodostuvat sekä aineellisista että aineettomista hyödyistä ihmisille, kuten ravinto, puhdas vesi, ilmaston ja vesistöjen säätely, pölytys, hiilen sitominen sekä kulttuuriset ja virkistykseen liittyvät arvot. Palvelut ovat tiiviisti yhteydessä ekosysteemin monimuotoisuuteen ja toimintaan.

Monet ekosysteemit ovat uhanalaisia tai niiden toiminta heikkenee ihmistoiminnan seurauksena: elinympäristöjen häviäminen ja fragmentoituminen, saasteet, vieraslajit sekä ilmastonmuutos. Näihin haasteisiin vastataan suojelulla, ekosysteemien palauttamilla, kestävällä maankäytöllä sekä vesien ja muiden luonnonvarojen hallinnalla. Seuranta ja tutkimus auttavat arvioimaan toimien vaikuttavuutta.

Ekosysteemitutkimus on monitieteistä ja yhdistää ekologian, maantieteen, hydrologian ja muiden alojen menetelmiä. Käytettyjä lähestymistapoja ovat kenttä- ja laboratorio-lähestymistavat, kokeelliset tutkimusmenetelmät, mallintaminen sekä pitkäaikaiset seurantajärjestelmät, joiden avulla voidaan ymmärtää ja tukea kestäviä ekosysteemipalveluita.