brackishalueet

Brackishalueet ovat vesistöalueita, joissa makean veden ja meriveden sekoittuminen tuottaa suolapitoisuuden, joka on suurempi kuin makean veden, mutta pienempi kuin suolaisen meren. Yleinen suolapitoisuusalue on noin 0,5–30 psu, ja alueen suolaisuus vaihtelee vuoroveden, jokien virtausten ja sään mukaan. Tämän seurauksena brackishalueiden ympäristöt ovat dynaamisia ja ne voivat muuttua sekä tilassa että lajistossa vuodenaikojen ja olosuhteiden mukaan.

Brackishalueet syntyvät pääosin suistoissa, deltaseuduilla, rannikkosaarekkeilla, laguunissa ja muissa rantavyöhykkeissä, joissa makea ja suolainen vesi sekoittuvat. Säätilat, erityisesti sade- ja haihtumiskyky sekä virtaamat, vaikuttavat merkittävästi alueiden vedenlaatuun ja elinympäristöihin. Alueet ovat usein kasvi- ja eläinlajien monimuotoisina paikkoja ja niissä elävät lajit ovat usein euryhalineja, eli sietävät laajoja suolapitoisuudenvaihteluita.

Biologisesti brackishalueet tarjoavat merkittäviä ekosysteemipalveluita. Ne toimivat kalastus- ja meritähteiden kasvatuksen sekä kilogrammiperusteisesti suurten petojen ja pederoiden compact-alueina. Ne myös suojavat rannikoita eroosiolta, parantavat vedenlaatua ja toimivat ravintoketjujen pesimis- jakasvupaikkoina sekä hiilenkierrossin osana.

Haasteet ja suojelu kohdistuvat tulva-, rehevöitymis- ja pilaantumislähteiden hallintaan, ilmastonmuutokseen liittyviin suolapitoisuuksien vaihteluihin sekä vieraslajien leviä‑miseen. Sääntely ja pitkäjänteinen vedenlaadun seuranta sekä suojeluvarustukset auttavat turvaamaan brackishalueiden monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita.