laguunissa

Laguunissa on inessiivinen muoto laguuna-nimisestä sanasta laguuna, jolla viitataan laguunin sijaintiin tai paikkaan. Laguuna on suomenkielinen termi matalalle, suojaisalle vesialueelle, joka on usein erillään suuremmasta merestä hiekkarannan, dyynien tai korallikehien muodostaman pengerryksen tai esteen avulla. Laguunia kutsutaan myös brackish-vesistoksi, jossa suolaisuuden ja makean veden sekoitus vaihtelee riippuen veden virtauksesta ja sään vaikutuksesta.

Laguunit syntyvät tyypillisesti rannikkoseuduille barrier-rantojen, dyynien tai koralliriuttojen muodostuessa. Ne toimivat usein vedenpinnan alapuolella, ja niiden vedenvaihto tapahtuu pääosin yhdyskäytävien tai aukoisten kanavien kautta. Laguunin muodostuminen voi johtaa heijastuneeseen ekologiseen tilaan, jossa valuma-alueen sedimentit, kasvillisuus ja meriluonto luovat monipuolisen elinympäristön.

Ekologisesti laguunit ovat tuottavia ja monimuotoisia sekä kalastuksen että merieläinten elinpaikkoja. Laguunit tarjoavat poikaspaikkoja ja suojapaikkoja kaloille, nilviäisille ja äyriäisille, sekä runsaasti seuralaiskasvilajeja, kuten merisammaletta ja suolakasveja. Alueet ovat herkkiä rehevöitymiselle ja saastumiselle, ja niiden ekologinen tasapaino riippuu vedenlaadusta, virtausopeudesta sekä säännöstelystä.

Etymologisesti laguuna- sanan juuret ovat useimpien eurooppalaisten kielten lainasanoissa, jotka ovat levinneet suomen kieleen muun muassa ranskasta, italiasta tai espanjasta. Suomen kieltä käytetään yleisesti sekä luonnontieteellisessä kontekstissa että arkipäiväisessä kuvailussa, kun puhutaan rannikkoumpikumppareista ja leppoisan näköisistä vesialueista. Laguunin käsitettä käytetään myös kuvaamaan keinotekoisia tai rakennettujen ympäristöjen vesialueita, joissa tarkoituksellisesti hallitaan vedenvaihtoa ja suolaisuuden tasoja.