kasvillisuus

Kasvillisuus tarkoittaa alueen kasvien kokonaisuutta sekä sitä, miten ne peittävät maaperän ja rakentavat elinympäristön. Kasvillisuus koostuu puu- ja pensaskerroksesta, aluskasvillisuudesta sekä ruohovartisesta ja kosteikkokasvillisuudesta; näistä muodostuu kerrosten ja lajiston monimuotoisuutta. Sijainti ja synty riippuvat ilmastosta, maaperästä, veden saatavuudesta ja valon määrästä; nämä tekijät tuottavat erilaisia kasvillisuustyyppejä.

Suomessa yleisimpiä kasvillisuustyyppejä ovat metsäkasvillisuus (havupuu- ja sekapuuston kerroksineen), niitty- ja kedun kasvilajisto sekä soiden, rämeiden ja kosteikkojen kasvillisuus. Rantakasvillisuus seuraa vedenpinnan vaihteluita. Kasvillisuus nähdään usein kerroksittain: ylempi puu- ja pensaskerros, aluskasvillisuus sekä ruohovartikas kerros.

Merkitys ekosysteemissä on moninainen: kasvillisuus sitoo hiiltä, vaikuttaa veden kiertoon ja estää eroosiota sekä luo elinympäristöjä hyönteisille, linnuille ja muille lajeille. Kasvillisuutta voidaan kuvailla ja kartoittaa esimerkiksi peitteisyyden prosenttiosuuden, kerrosten rakenteen sekä tyypillisen lajiston perusteella. Tutkimuksessa käytetään maastokartoituksia sekä kaukokartoitusta kasvillisuusvyöhykkeiden ja -tyyppien määritykseen.

Käytännössä kasvillisuus kertoo alueen ekologisesta tilasta sekä soveltuvuudesta maataloudelle, metsätaloudelle ja luonnonsuojelulle. Ihmisen toiminta, kuten maanmuokkaus, metsätalous, ilmastonmuutos ja vieraslajit, vaikuttavat kasvilisyyteen muuttamalla veden saantia, ravinteita ja kilpailutilanteita.