havupuu

Havupuu on koniferinen kasvi, joka kuuluu gymnospermeihin. Havupuihin kuuluu useita lajeja ja sukuja, kuten Pinus (mänty), Picea (kuusi), Abies (tuhkakuusi), Larix (lärch), Pseudotsuga (douglas-tammi), Tsuga (hemlock) sekä Juniperus (kataja) ja Cupressus (cypress). Suurin osa havupuista on ikivihreitä ja niillä on neulasmaiset tai kartiomaiset lehdet; poikkeuksena on Larix-suku, jonka lajit ovat lehtipuita ja pudottavat neulasensa vuosittain.

Havupuut lisääntyvät käpyjen kautta: sekä emikävyillä että kääpyillä muodostuu käpyjä, joiden sisällä siemenet kehittyvät ja vapautuvat käpyjen avautuessa. Siemenet leviävät pääasiassa tuulen mukana. Havupuut ovat monin tavoin sopeutuneet kylmiin, kuiviin ja vaihteleviin oloihin, ja ne voivat olla sekä mainioita rakennuspuita että monimuotoisen elinympäristön tarjoajia.

Levinneisyys ja ekologia: Havupuut muodostavat suurimman osan boreaalisista metsistä (taiga) sekä monista vuoristometsistä. Niiden rooli hiilivarastoinnissa, maaperän rakenteen ylläpitämisessä ja vesitaloudessa on merkittävä. Monet lajit tarjoavat suojapaikkoja sekä ravintoa useille eliölajeille.

Käyttö: Havupuiden puuta käytetään laajasti rakentamiseen, paperin valmistukseen ja puutuotteisiin. Niistä saadaan myös hartseja, terpeenejä ja muita eteerisiä aineita sekä puutarhakoristeita.

Uhat ja hallinta: Ilmastonmuutos, tuholaiset kuten havupuiden kirvoja ja hyönteiset, sekä metsäpalot voivat uhata havupuumetsiä. Kestävän metsänhoidon ja ennakkovaroitusjärjestelmien avulla pyritään suojamaan sekä puuston terveyttä että taloudellista merkitystä.