käpyjä

Käpyjä (monikko käpyjä) on havupuiden lisääntymiselimiä, joissa kehittyvät siemenet. Yleisimmät kävyt löytyvät männyistä ja kuusista, mutta useimmat havupuut muodostavat käpyjä. Käpy koostuu kovasta ulkokuoresta ja sisäisistä suomuista; kypsyessään suomut avautuvat ja siemenet vapautuvat tuulen mukana. Joillakin lajeilla kävyt ovat serotynisiä, mikä tarkoittaa että ne pysyvät kiinni ja avautuvat vasta tulen tai muun voimakkaan lämmön vaikutuksesta.

Käpyjen kehitys alkaa kukinnasta; hedelmöittyneet yksilöt kehittyvät kypsiksi seuraavan kasvukauden tai useamman kauden jälkeen. Siemenet ovat usein siipimäisiä, mikä auttaa niiden leviämistä tuulen avulla. Käpyjä esiintyy laajasti pohjoisella pallonpuoliskolla boreaalisissa ja montaneissa metsissä; etenkin Suomessa ne ovat yleinen osa metsän ekosysteemiä.

Käpyjä kerätään sekä luonnonsuojelu- että harrastustarkoituksiin. Niitä käytetään koristeina, askartelussa ja opetuksessa havupuiden lisääntymisen havainnollistamiseksi. Ekologisesti kävyt ovat tärkeä ravinnonlähde sekä suojapaikka monille lajeille; niiden siemenet tarjoavat ravintoa linnuille ja pienille nisäkkäille, ja kävyn koko rakenne osallistuu metsien kiertokulkuun.