Ympäristöpsykologia
Ympäristöpsykologia on monitieteinen ala, joka tutkii ihmisten ja ympäristönsä vuorovaikutuksia, mukaan lukien rakennettu ja luonnon ympäristöt sekä tilan sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet. Tavoitteena on ymmärtää, miten ympäristöt vaikuttavat käyttäytymiseen, kognitioon, suorituskykyyn sekä hyvinvointiin, sekä miten tilat voivat tukea terveyttä, turvallisuutta ja kestävää käytöstä.
Keskeisiä teemoja ovat ympäristön havaitseminen ja tilankäyttö, paikkasidonnaisuus ja identiteetin muodostuminen, stressi, ahtaus ja yksityisyys, sekä
Teoreettisesti ala tarkastelee ihmisen käyttäytymisen ja tilan merkityksen vuorovaikutusta sekä näiden suunnitteluun liittyviä sovelluksia. Keskeisiä malleja
Menetelmät ovat monipuolisia: kenttä-, laboratorio- ja luonnontutkimukset, kyselyt ja havainnointi sekä fysiologiset mittaukset. Ympäristön mittaus kattaa
Sovellukset kattavat kaupunki- ja tilasuunnittelun, arkkitehtuurin ja sisätilasuunnittelun, terveys- ja koulutussektorin sekä työpaikkojen ja julkisen tilan
Historia ja kehitys: Ympäristöpsykologia on kehittynyt 1900-luvun puolivälistä lähtien osana psykologiaa, geografiaa ja kaupunkitutkimusta. Keskeisiä vaikuttajia