ulottuvuudet

Ulottuvuus on yleistermi, jolla tarkoitetaan laajuutta, mittaa tai tilaa. Sanaa käytetään sekä konkreettisessa että abstraktissa merkityksessä, ja sen tarkka sisältö riippuu kontekstista. Yleisesti ulottuvuutta voidaan pitää sekä tilan että ilmiön ominaisuutena, joka määrittää, mitä kaikkia osia tai taustaoletuksia asiaan sisältyy.

Matematiikassa ja fysiikassa ulottuvuus viittaa avaruuden tai tilan tilavuuteen: se on itsenäisten suunnien määrä, joiden mukaan paikkaa kuvaa. Esimerkiksi kaksiulotteinen tila on kaksiulotteinen (2D) ja kolmiulotteinen tila on kolmiulotteinen (3D). Monimutkaisemmissa järjestelmissä voidaan puhua myös korkean ulottuvuuden malleista, joissa tilaa tai ilmiötä kuvataan suurella määrällä rinnakkaisia tekijöitä.

Tietojenkäsittelyssä ja datatieteessä ulottuvuus tarkoittaa ominaisuuksien tai muuttujien lukumäärää, joita data sisältää tai joita käytetään sen kuvaamiseen. Korkea ulottuvuus voi tehdä analyysista haasteellisempaa, ja usein käytetään menetelmiä kuten ulottuvuudenvähennystä sekä dimensiomallinnusta, jotta tiedoista saadaan tehokkaammin irti olennaista informaatiota.

Arkikielessä ulottuvuus ilmenee projektien, tutkimusten tai toiminnan laajuutena: mitä asioita huomioidaan ja miten kauas toiminta ulottuu. Esimerkiksi tutkimuksen ulottuvuudet voivat rajata tutkimuksen kohteet, aikavälin tai maantieteellisen alueen.

Ulottuvuuksien käsite tarjoaa tavan jäsentää sekä konkreettista tilaa että abstraktia mallintamista: se kuvaa mittaa, rajaa ja syvyyttä sekä tilan että ajan konteksteissa.