kyselyt

Kyselyt ovat systemaattisia tiedonkeruumenetelmiä, joissa kerätään standardoituja vastauksia yksilöiltä tai ryhmiltä. Niitä käytetään erityisesti sosiaali- ja käyttäytymistieteissä, markkinatutkimuksessa sekä julkisessa politiikassa mielipiteiden, asenteiden, käyttäytymisen ja demografisten tietojen kartoitukseen. Kyselyjä voidaan toteuttaa useissa muodoissa, kuten verkkokyselyinä, paperikyselyinä, puhelinhaastatteluina sekä kasvokkain toteutettuina haastatteluina. Vasteet voivat olla avoimia tai suljettuja, yleisiä muotoja ovat esimerkiksi Likert-asteikot ja monivalintakysymykset. Kyselyt voivat olla poikkileikkaudellisia tai longitudinaalisia, jolloin samaa ryhmää seurataan ajan kuluessa.

Otanta ja edustavuus ovat keskeisiä kyselyiden suunnittelussa. Väestöstä valittu otos määrittää tulosten yleistettävyyden, ja käytetyt menetelmät voivat olla satunnaisia, stratified tai muut otantamenetelmät. Vasteprosentti sekä ei-vastausharhat vaikuttavat tulosten luotettavuuteen. Kysymyksiä suunnitellaan huolellisesti: sanamuodot, vastaustavat ja mittausasteikot sekä kulttuurinen soveltuvuus. Ennen laajempaa keräystä suoritetaan esikoe (pilotointi).

Kyselyiden vahvuuksiin kuuluu nopea ja kustannustehokas tiedonkeruu sekä laaja tavoittavuus ja vertailukelpoisuus, kun taas rajoitteisiin kuuluu vastausvilppiin liittyvä vääristymä, muistinvirheet sekä tietosuoja- ja eettiset kysymykset. Kyselyjä hyödynnetään sekä politiikan ja palveluiden kehittämisessä että markkinointi- ja tutkimustyössä.