sisäilman

Sisäilma tarkoittaa rakennusten sisätiloissa vallitsevaa ilmaa sekä siihen vaikuttavaa rakennus- ja ympäristötekijöiden kokonaisuutta, kuten lämpötilaa, kosteutta ja ilmanvaihtoa.

Tärkeimpiä sisäilman epäpuhtauksia ovat ilmassa kulkevat hiukkaset (PM2,5 ja PM10), haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), formaldehydi, radon sekä homeitiöt ja muut mikrobiologiset epäpuhtaudet, jotka voivat syntyä kosteusvaurioista.

Kohonneena epäpuhtauksien pitoisuutena sisäilma voi aiheuttaa oireita silmissä, nenässä ja hengitysteissä sekä pahentaa astmaa ja allergioita. Pitkäaikainen altistuminen voi liittyä riskeihin pitkäaikaissairauksiin.

Ilmanvaihto on keskeinen tekijä: huono ilmanvaihto sekä korkea kosteus voivat lisätä epäpuhtauksien pitoisuuksia ja edistää homeen kasvua. Muita tekijöitä ovat rakennusmateriaalit, huollon laiminlyönti, kosteusvauriot sekä ulkoilman laadun vaihtelu.

Arviointi ja säädökset: sisäilman laatua seurataan mittauksin, kuten CO2-pitoisuudella, ilman kosteudella, PM- ja VOC-pitoisuuksilla sekä radonilla. Suositukset ja rajat vaihtelevat maittain, mutta WHO:n sisäilman laatuun liittyviä suosituksia sekä kansalliset rakennus- ja terveysmääräykset toimivat yleisinä viitekehyksinä.

Ehkäisy ja hallinta: parannetaan ilmanvaihtoa rakennuksen järjestelmien kautta, vähennetään päästöjä ja kosteusvaurioita sekä toteutetaan kosteudenhallintaa, säännöllistä huoltoa sekä mahdollisesti ilmanpuhdistusta ja suodattimien käyttöä.