Vesiekosysteemit

Vesiekosysteemit ovat biologisesti ja fysikaalisesti vuorovaikutteisia ympäristöjä, joissa vesi ja siihen liittyvät eliöt muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Niitä esiintyy kaikkialla maapallolla; ne vaihtelevat makean veden järvistä ja joissa sekä suolaisiin meriin, rannikkovesiin ja suistoihin. Vesi määrää elinolojen lämpötilan, valon saannin ja ravinteiden liikkeen, ja vesiekosysteemit tarjoavat ihmisille muun muassa juomavettä, ruokaa, tulvasuojelua, hiilinieluja sekä virkistysmahdollisuuksia.

Ravintoverkko ja energiavirta vesiekosysteemissä lähtevät usein primaarituotannosta, jota tekevät fotosynteesissä toimivat levät ja kasvit. Näitä seuraavat kuluttajat sekä hajottajat, ja energian siirtymistä ravintoketjuissa tapahtuu. Ravinteiden kierto, erityisesti typen ja fosforin kierto, sekä sedimentaatio ja orgaanisen aineksen hajotus säätelevät ekosysteemin toimintaa. Valon ja lämpötilan rajat määrittävät, kuinka syvälle fotosynteesi on mahdollista; phytic zone vaihtelee alueittain.

Vesiekosysteemit voidaan jakaa makean veden ekosysteemeihin (jokit, järvet, kosteikot) sekä meriekosysteemeihin (meret, rannikkoalueet, suolapitoiset suojakaaret, mangrove- metsät, koralliriutat). Brackish-alueet kuten suistoalueet sekoittavat makean ja suolaisen veden piirteitä.

Uhkat: ihmisen toiminta aiheuttaa saasteita, rehevöitymistä, elinympäristöjen tuhoutumista, ylikalastusta sekä vieraslajien leviämistä. Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousu ja happamoituminen vaikuttavat vesiekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan.

Suojelu ja hallinta keskittyvät suojelualueisiin, palautushankkeisiin, vedenlaadun parantamiseen sekä kestävän kalastuksen käytäntöihin ja kokonaisvaltaiseen vesienhoitoon. Tutkimus ja seuranta tukevat päätöksentekoa ja ekosysteemien resilienssin vahvistamista.