koralliriutat

Koralliriutat ovat trooppisten merien reheviä, kalkkikivestä rakennettuja meriekosysteemejä, jotka muodostuvat korallien (polyypit) kalkkikivisestä skeletistä. Korallit elävät symbioosissa fotosynteettisten algojen, zooxanthellae, kanssa, ja valossa tapahtuva fotosynteesi edistää niiden kasvua sekä värin muodostumista. Riuttoja syntyy pääasiassa matalissa, kirkkaissa ja lämpötilaltaan vakaissa vesissä, joissa veden lämpötila on yleensä noin 18–30 °C.

Koralliriuttoja esiintyy pääasiassa trooppisilla merialueilla rannikkovesien tuntumassa sekä laguunien ulappien reunojen lähettyvillä. Tyypillisiä riuttamuotoja ovat reunariutat (fringing reefs), este-riutat (barrier reefs) ja atollit; näiden välillä on vaihtelua geologisten ja vedenlaadullisten tekijöiden mukaan.

Ekosysteeminä korallit tukevat runsaasti biologista monimuotoisuutta, tarjoavat elinympäristön lukuisille kalalajeille ja selkärangattomille sekä suojaavat rannikoita hurrikaanien ja myrskyjen vaikutuksilta. Riuttojen tuottamat palvelut kattavat kalastus-, turismi- ja kulttuuritarpeet.

Uhat koralliriutoille ovat merkittäviä: ilmaston lämpeneminen ja meren happamoituminen voivat aiheuttaa valkaantumista ja korallien kuolemista; sedimentaatio, saasteet sekä ylikalastus heikentävät riuttojen terveyttä; rannikkokehitys ja maankäyttö pienentävät elinympäristöjä. Suojelussa korostuvat merensuojelualueet, kestävä kalastus sekä korallien uudelleenistutus- ja elvytyshankkeet sekä tutkimus.

Esimerkkeinä mainittakoon Iso suuri koralliriutta Australiassa ja Belize Barrier Reef -järjestelmä.