korallien

Korallit ovat merissä eläviä selkärangattomia polyyppieläimiä, jotka kuuluvat Anthozoa-luokkaan. Ne voivat muodostaa suuria yhteisöjä, joissa polyyppien ulkokehys erittää kalkkikuoren ja rakentaa riuttoja, riuttajonoja sekä korallisaaret. Useimmat korallit elävät symbioosissa zooksantellien kanssa, fotosynteesiä harjoittavien yksisoluisista dinoflagellaatteista, joiden ansiosta ne saavat suurimman osan ravinnostaan ja saavat kirkkaat värit. Jotkut korallit elävät syvissä tai varjoisissa vesissä ilman zooksantelleja.

Korallit viihtyvät pääasiassa lämpimissä, kirkkaissa ja matalissa trooppisissa ja subtrooppisissa vesissä, joissa veden lämpötila on noin 18–29 celsiusasteen välillä. On myös syvissä vesissä eläviä koralleja, jotka eivät hyödy zooksantelleista.

Rakenne ja kasvu: Kovakorallit (Scleractinia) muodostavat kalkkikuoren polyyppien ympärille ja voivat rakentaa suuria riuttoja. Pehmytkorallit (Octocorallia) muodostavat pehmeämpiä rakennelmia. Kasvu on yleensä hidasta; jotkin riutat kasvavat vain muutama senttimetri vuodessa.

Elinkaari: Korallit lisääntyvät sekä suvullisesti että suvuttomasti. Suvullinen lisääntyminen tapahtuu, kun hedelmöittyneet solut vapautuvat veden mukana ja muodostavat planula-lapsia, jotka asettuvat uudelleen kasvaakseen. Suvuton lisääntyminen tapahtuu fragmentaation tai polyyppien haaroitumisen kautta.

Uhat ja suojelu: Ilmastonmuutos ja meren happamoituminen heikentävät korallien kykyä rakentaa kalkkikuorta ja voivat aiheuttaa blekaantumista. Lisäksi rehevöityminen, saasteet sekä haitallinen kalastus rasittavat ekosysteemejä. Suojelussa ovat merensuojelualueet, korallien istutus- ja elvytyshankkeet sekä tieteellinen seuranta.