Turvallisuustasosta

Turvallisuustasosta on yleistermi, jolla kuvaillaan järjestelmän, organisaation tai ympäristön turvallisuuden tilaa. Se viittaa sekä vaarojen todennäköisyyteen että niiden mahdollisten seurausten vakavuuteen, ja sitä käytetään ohjaamaan riskien hallintaa sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Turvallisuustason valvonta auttaa kohdentamaan toimet oikein ja priorisoimaan resurssit.

Arvioinnissa tunnistetaan olennaiset vaarat, määritetään niiden todennäköisyys ja vaikutus sekä arvioidaan altistuneiden määrä. Turvallisuustaso voidaan esittää kvalitatiivisesti, esimerkiksi matala, keskitaso tai korkea, tai kvantitatiivisesti riskilukuna. Kansainväliset standardit, kuten ISO 31000 riskienhallinta, sekä alakohtaiset standardit (esim. ISO 45001 työterveys ja turvallisuus, ISO 27001 tietoturva) tarjoavat kehyksiä ja menetelmiä. Suomessa turvallisuustasoon vaikuttavat lisäksi lainsäädäntö ja säädökset, kuten työturvallisuuslaki, sekä toimialakohtaiset ohjeistukset.

Käyttökohteita ovat esimerkiksi teollisuus ja rakentaminen, liikenne, terveydenhuolto sekä tietoverkot. Turvallisuustason parantaminen perustuu johdon sitoutumiseen, turvallisuuskulttuurin kehittämiseen, riskien tunnistamiseen, koulutukseen sekä sekä teknisiin että organisatorisiin hallintakeinoihin. Se edellyttää jatkuvaa seurantaa ja parantamista, kuten suunnittelu–toiminta–seuranta–parantaminen (PDCA). Turvallisuustaso on kontekstisidonnainen ja dynaaminen, ja sen tavoitteena on vähentää vahinkoriskiä sekä lisätä sekä fyysistä että tietoturvallisuutta.