Sisäelimistä

Sisäelimet tarkoittaa elimistöstä löytyviä elimiä, joiden tehtävä on ylläpitää elintoimintoja kuten aineenvaihdunta, energia, hapenkuljetus, ravintojen käsittely sekä jätteenpoisto. Ne sijaitsevat kehon onteloissa, kuten rinta- ja vatsaontelossa, ja niihin liittyvät kalvot, kuten peritoneumi, sekä luut suojaavat ja tukevat niitä. Osa sisäelimistä sijaitsee retroperitoneaalisesti eli niiden takana olevien kalvojen ja rakenteiden suojissa (esimerkiksi munuaiset ja osia haimasta).

Suurimmat sisäelimet voidaan jakaa useisiin toiminnallisiin järjestelmiin. Ruuansulatusjärjestelmä käsittää mahalaukun, ohutsuolen (duodenum, jejuenum ja ileum), maksan, haiman ja sappirakon. Verenkiertoelimistöä edustaa sydän ja verisuonet sekä niihin liittyvä veri. Hengityselimistöön kuuluvat keuhkot, henkitorvi ja pallea. Virtsaneritysjärjestelmä sisältää munuaiset, virtsanjohtimet, virtsarakon ja virtsaputken. Endokriininen järjestelmä tuottaa hormoneja ja sisältää esimerkiksi kilpirauhasen, lisämunuaiset, haiman sekä muut rauhaset. Hermostollinen järjestelmä muodostuu aivoista, selkäytimestä ja muista hermopäätteistä. Lisääntymiselimet ovat naisilla munasarjat ja kohtu sekä miehillä kivekset ja lisäkivekset. Lymfaväliaineisiin liittyvät elimet, kuten perna ja imusolukkeet, kuuluvat immuunijärjestelmään.

Sisäelinten terveys ja toiminta voidaan kartoittaa anatomian ja fysiologian lisäksi kuvantamismenetelmillä kuten ultraäänellä, tietokonetomografialla (CT) ja magneettiresonanssilla (MRI). Sairaudet voivat vaikuttaa useisiin elimiin ja järjestelmiin, ja hoito riippuu kyseisestä elimistä ja tilasta. Sisäelimistä kiinnostuneet voivat tutkia niiden rakennetta, kehitystä sekä siihen liittyviä poikkeavuuksia laajasti sekä ihmisillä että muilla eliöillä.

---