Hengityselimistöön

Hengityselimistö on ihmiskehon järjestelmä, joka vastaa ilman kuljettamisesta keuhkoihin ja keuhkoista veren kaasujen vaihtoon. Sen päätehtävänä on hapen siirtäminen verenkierrosta soluille sekä hiilidioksidin poisto elimistöstä. Elimistöön kuuluvat sekä ylemmät että alemmat hengitystiet, keuhkot sekä niihin liittyvät rakenteet ja lihaksikas säätely.

Ylemmät hengitystiet muodostuvat nenäontelasta ja sier Verständnis, nielusta sekä äänihuulista. Alemman hengitystien kautta ilma kulkee henkitorven, keuhkoputkien ja pienempien keuhkoputkien kautta keuhkoihin, joissa keuhkorakkulat eli alveolit sijaitsevat. Keuhkojen lisäksi tärkeä osa on keuhkalvo (pleura), joka mahdollistaa keuhkojen laajenemisen ja kutistumisen. Hengitykseen osallistuvat diafragma ja kylkiluunväliset lihakset, jotka laajentavat ja supistavat rintakehän tilavuutta.

Toiminnoiltaan hengityselimistö suorittaa ilman vaihtoa: ilman sisäänottaminen sisäilman laajentamisen kautta, kaasujen vaihtaminen hengityssaumoissa diffuusion avulla sekä ilman poistaminen ulos. Hengityksen säätely perustuu autonomiseen hermostoon ja kemoreseptoreihin, jotka reagoivat hiilidioksidin, hapen ja veren pH:n muutoksiin. Lisäksi hengityselimistö tukee äänen muodostusta, hajujen aistimista nenän kautta ja immuunipuolustusta limakalvojen avulla.

Yleisimmät sairaudet liittyvät hengitysteihin tai keuhkoihin, kuten yleinen hengitystieinfektio, astma, COPD ja keuhkokuume. Erilaiset olosuhteet voivat vaikuttaa sekä ilman sisäänottoon että kaasujen vaihtoon.