Ruokaaineallergia

Ruokaaineallergia viittaa immuunijärjestelmän yliherkkyyteen tiettyä ruoka-ainetta kohtaan. Allergia ilmenee, kun keho reagoi väärin syömäänsä aineeseen, kuten pähkinöihin, maitoon, muniin, kaloihin tai vehnään, ja tuottaa vasta-aineita, kuten IgE-vasta-aineita. Yleisimmät ruoka-aineallergiat ovat pähkinät, maito, munat, soija, vehnä, äyriäiset ja kala.

Allergian oireet voivat vaihdella lievästä vakavaan ja esiintyä heti syömisen jälkeen tai jonkin ajan kuluttua. Yleisiä oireita ovat ihottuma, kutina, turvotus, vatsakipu, oksentelu, ripuli, hengitysvaikeudet ja anafylaktinen sokki, joka on elämänuhkaava tila. Lievät oireet voidaan hoitaa välttämällä allergeenia ja käyttämällä antihistamiineja, mutta vakavissa tapauksissa tarvitaan kiireellistä lääkärinhoitoa, kuten adrenaliinin antamista.

Ruoka-aineallergioiden syytä ei aina tunneta täysin, mutta perinnöllisyys ja immuunijärjestelmän toimintahäiriöt voivat olla tekijöitä. Allergioita voidaan diagnosoida allergiatestien, kuten ihokokeiden ja verikokeiden, avulla. Allergologin tai lääkärin ohjauksessa tehdään myös provokaatiokokeita, joissa testataan reaktioita allergeeneihin.

Ruoka-aineallergioiden hoito perustuu allergeenin välttämiseen. Ruokailun turvallisuuden varmistamiseksi on tärkeää lukea ruoka-aineallergioita sisältävien tuotteiden pakkausmerkinnät huolellisesti. Allergikoille on myös saatavilla allergia-apurasia, kuten adrenaliiniruiskeita, joita käytetään anafylaksian varalta. Joissakin tapauksissa allergioita voidaan hoitaa allergiatutkimuksen ja hoidon avulla, kuten allergeenispesifisen immunoterapian avulla, mutta tämä ei sovellu kaikille.

Ruoka-aineallergioiden ja -herkkyyksien erottaminen toisistaan voi olla haastavaa. Herkkyydet, kuten laktoosi-intoleranssi, eivät aiheuta immuunivastetta, vaan ne liittyvät ruoansulatuskanavan toimintahäiriöihin. Allergiat ja herkkyydet vaativat erilaisia hoitoja, joten oikea diagnoosi on tärkeää.