perinnöllisyys

Perinnöllisyys on biologian ala, joka tutkii sitä, miten ominaisuudet ja piirteet siirtyvät vanhemmilta jälkeläisille. Se käsittää sekä geneettisten tekijöiden roolin että niiden ilmenemisen ympäristön vaikutusten kanssa, sekä sen, miten perinnöllisyys voi muuttua ajassa ja popuulaatioissa.

Perimä koostuu DNA:sta, geeneistä ja kromosomeista. Geenit koostuvat alleeleista, ja niiden erilaisten ilmentymien vuoksi määräytyvät ominaisuudet kuten ulkonäkö, aineenvaihdunta sekä sairauksien alttius. Usein ominaisuudet määräytyvät useiden geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksesta, ei yhdestä tekijästä.

Periytyminen voidaan jakaa useisiin käsitteisiin: autosomaalinen dominanssi ja resessiivisyys, X-kromosomiin liittyvä periytyminen sekä polygeeninen periytyminen. Mendelin periytymisen lainalaisuudet kuvaavat klassisia malleja, mutta moderni genetiikka huomioi myös monimutkaisemmat vuorovaikutukset, sekä uudet mekanismit kuten epigeneettiset säätelyt.

Epigenetiikka tutkii, miten geenien toiminta voi muuttua ympäristön vaikutuksesta ilman perimän muutosta. Mutaatiot voivat luoda uusia ominaisuuksia tai lisätä sairauksiin liittyvää alttiutta, ja ne voivat siirtyä seuraaville sukupolville. Periytyvyys on thus sekä geneettisten että ympäristötekijöiden kokonaisuus.

Sovellukset kattavat geneettisen neuvonnan, sairauksien riskinarvioinnin ja diagnostiikan, sekä kasvien ja eläinten jalostuksen sekä lääketieteellisen tutkimuksen. Tutkimuksessa huomioidaan myös eettiset kysymykset, yksilön yksityisyys sekä yhteiskunnalliset vaikutukset.