Periytyvyys

Periytyvyys on biologi termi, joka kuvaa perinnöllisten tekijöiden osuutta fenotyyppien variationin kokonaismäärästä tietyssä populaatiossa ja ympäristössä. Se on tilastollinen käsite, joka mittaa sitä, kuinka paljon geneettiset erot selittävät eron-traitin ilmiasussa. Periytyvyysviitteet voivat liittyä sekä kapeaan periytyvyyteen (additiivinen geneettinen varians suhteessa kokonaisfenotyyppiseen varianssiin) että laajaan periytyvyyteen (sisältäen myös dominanssi- ja epistasiavaikutukset). On tärkeää huomata, että periytyvyys on kontekstisidonnainen eikä pysyvä ominaisuus; se riippuu populaatiosta ja sen ympäristöolosuhteista eikä päde yksilöön.

Periytyvyyden arviointi perustuu usein perintötutkimuksiin, kuten identtisten kaksosten tutkimuksiin, yhdistelmä- ja adoptiotutkimuksiin sekä perhe-analyyseihin. Näiden menetelmien kautta voidaan erottaa geneettisen ja ympäristötekijöiden vaikutuksia. Periytyvyyden arvo ei kerro, kuinka paljon yksilön ominaisuus johtuu geeneistä, vaan kuinka suurelta osin vaihtelua populaatiossa voidaan selittää geneettisillä eroilla tietyssä ympäristössä. Arvot voivat muuttua elämänvaiheen, ympäristön ja populaatiokohtaisen geneettisen rakenteen mukaan.

Geneettiset mekanismit, jotka vaikuttavat periytyvyyteen, voivat olla monimutkaisia ja polygeenisiä. Lisäksi epigeneettiset ilmiöt, ympäristövaikutukset ja geneettinen vuorovaikutus voivat muuttaa havaittavaa periytyvyyttä. Periytyvyyden käsite on keskeinen tutkimus- ja sovellusalalla, kuten genetiikassa, epidemiologiassa ja eläin- sekä kasvintuotannossa, mutta sen tulkinta vaatii tarkkaa kontekstualisointia eikä sitä tulkita deterministisesti yksilön ominaisuuksista.