verikokeiden

Verikokeet ovat laboratorio-analyyseja, joissa veren näyte otetaan potilaalta terveyden seurannaksi, sairauksien diagnosoinniksi sekä hoidon vaikutusten seuraamiseksi. Näytteet voivat paljastaa esimerkiksi elimistön toiminnan poikkeavuuksia, tulehduksia ja aineenvaihdunnan tilaa. Verikokeet suoritetaan yleensä terveydentilan arvioinnin yhteydessä tai hoitosuunnitelman tukemiseksi, ja ne tulkitaan hoitavan lääkärin tai laboratorion ammattilaisen toimesta.

Yleisimpiä verikokeita ovat verenkuva (täydellinen verenkuva), joka antaa tietoa punasoluista, valkosoluista ja verihiutaleista. Biokemialliset verikokeet mittaavat esimerkiksi maksa- ja munuaisarvoja, verensokerin (glukoosin), lipidien (kolesteroli ja triglyseridit) sekä elektrolyytit. Muita yleisiä mittauksia ovat kilpirauhasarvot (esim. TSH, fT4), verensokerin paastotesti, tulehdusarvot kuten CRP, sekä näytteet hajoamisaineiden tai lääkkeiden pitoisuuksista. Harvemmin määrättävissä testeissä voi olla esimerkiksi virtsan tai DNA-tason analyytteja.

Valmistautuminen verinäytteeseen riippuu suoritetusta testistä. Joillakin testeillä suositellaan paastoa (yleensä 8–12 tuntia), toiset voidaan tehdä ruokailun yhteydessä. Lääkkeet voivat vaikuttaa tuloksiin, jolloin lääkäri ne saattaa ohjeistaa lopettamaan väliaikaisesti.

Tulokset tulkitaan viitearvojen ja yksilöllisen terveydentilan perusteella. Poikkeamat voivat vauhdittaa lisätutkimuksia tai hoitotoimenpiteitä. Verikokeet ovat yleisesti turvallisia; mahdollisia pieniä haittavaikutuksia ovat esimerkiksi pistokohdan arkuus tai mustelma.