Pohjavesissä

Pohjavesissä tarkoitetaan pohjaveden tiloja sekä niihin liittyviä ekosysteemejä ja prosesseja. Pohjavettä täyttää maaperän huokoloita ja kallioperän halkeamia, ja siitä muodostuvat pohjaveden varastot sekä luonnolliset lähteet. Pohjaveden muodostuminen tapahtuu, kun sade- ja sulamisvesi suodattuvat maaperän läpi ja siirtyvät kivilajiston halkeamiin. Vesi on usein varastoituna ja liikkuu erittäin hitaasti, ja sen lämpötila pysyy vakaampana kuin pintavedellä. Kemiallinen koostumus riippuu alueen kivilajistosta ja maaperän mineraaleista.

Pohjavesissä elävä elämä on sopeutunut pimeyteen ja rajalliseen energian saantiin. Ekosysteemit koostuvat mikrobiflooraa sekä pieneliöitä, kuten vesikirppuja, arkeoneita ja nematodeja, sekä bakteereista ja muusta mikrobistosta. Energiavirtoja tuotetaan hajotuksen ja muiden biogeokemiallisten prosessien kautta; fotosynteesi ei useinkaan ole pohjaveden perustana.

Pohjaveden merkitys ihmisille on suuri, koska suuri osa juomavedestä tulee pohjavesistä. Samalla pohjavedet ovat haavoittuvia maatalouden ravinteille, torjunta-aineille sekä muulle maaperän saastumiselle, ja epäpuhtaudet voivat kulkeutua pohjaveteen pitkien ajanjaksojen kuluessa.

Suojelu ja tutkimus keskittyvät pohjaveden suoja-alueisiin, vesienhoitoon sekä vedenlaadun monitorointiin. Hydrogeologiset kartoitukset, suojavyöhykkeet sekä päästöjen ehkäisytoimet ovat keskeisiä keinoja turvata pohjaveden kestävyys ja toimivuus tuleville sukupolville.