Mikrovaskulaarinen

Mikrovaskulaarinen on adjektiivi, jota käytetään kuvaamaan pieniin verisuoniin liittyviä rakenteellisia ja toiminnallisia piirteitä. Pienimpiä verisuonia ovat arteriolit, kapillaarit ja venulit, joiden kautta tapahtuu kudosten verenkierron ylläpito sekä hapen ja ravinteiden toimitus ja hiilidioksidin sekä aineenvaihdunnan jätteiden poisto. Mikrovaskulaarinen verenkierto on keskeinen osa kudosten perfuusiota, verenpaineen säätelyä ja hapenkulutuksen alueellista mukautumista.

Mikrovaskulaarisen säätelyn häiriöt voivat johtaa kudosvaurioihin ja iskemiaan. Endoteelifunktio, tulehdus sekä mikrovaskulaarinen läpäisevyys vaikuttavat siihen, miten hyvin verenkierto vastaa kudosten tarpeisiin. Riski näihin häiriöihin kasvaa iän, aineenvaihdunnan ongelmien sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien yhteydessä.

Esimerkkejä mikrovaskulaarisista sairauksista ovat diabetespotilaiden mikroangiopatia ja siihen liittyvät verkkokalvon, munuaisten ja hermoston pienvaltimopäätteiden muutokset; näitä kutsutaan diabeettiseksi mikroangiopatiaksi. Muuja ilmentymiä ovat mikrovaskulaarinen angina, jossa rintakipu johtuu mikrovaskulaarisen verenkierron häiriöistä eikä suurten coronary-valtimoiden tukoksista. Mikrovaskulaarisia muutoksia voidaan havaita myös silmän verkkokalvossa, ihon kapillaariverkostossa sekä munuaisten suodattavassa yksikössä.

Diagnoosi perustuu kliinisiin oireisiin sekä erikoistuneisiin tutkimuksiin, kuten nailfold-kapillaroskopia sekä sydämen mikroverenkierron toiminnan arviointi. Hoito painottuu riskitekijöiden hallintaan, kuten glukoosin, verenpaineen ja lipidien kontrollointiin, elämäntapamuutoksiin sekä kohdennettuun hoitoon endoteelitoiminnan tukemiseksi ja mikrovaskulaarisen häiriön oireiden lievittämiseksi. Mikrovaskulaarinen on laaja käsite, joka kattaa pieniin verisuoniin liittyvän fysiologian ja patologian sekä niiden kliiniset ilmentymät.