Lipolyysiä

Lipolyysi on rasvakudoksessa tapahtuva triglyseridien hydrolyysi, jossa triglyseridit pilkkoutuvat glyseroliksi ja vapaina rasvahappoina (NEFA). Tämä prosessi mahdollistaa energian vapauttamisen erityisesti nälän, liikunnan tai kalorivajeen aikana. Lipolyysi on tarkka- ja säätelyllisesti monimutkainen, ja sitä ohjaavat sekä hormonit että energiatasapaino.

Prosessi etenee useiden lipaasien kautta. Adiposyyttien triglyseridilipaasi (ATGL) aloittaa pilkkomisen diacylglyceroliksi ja vapaiksi rasvahapoiksi; hormonisensitiivinen lipaasi (HSL) muuttaa diacylglycerolista takaisin monoacylglyceroliksi ja vapaiksi rasvahapoiksi; monoacylglyserolilipaasi (MGL) loppuadresoi monoacylglyserolin glyseroliksi sekä rasvahapoiksi. ATGLin toimintaa edistää CGI-58 (ABHD5) -koaktivaattori. Prosessiin vaikuttavat myös muutlipaasit ja lipidien tilaan liittyvät proteiinit, kuten perilipiin.

Regulointi perustuu pääasiassa hormoneihin. Katekolamiinit (adrenaliini, noradrenaliini) aktivoivat beta-adrenergisiä reseptoreita, minkä seurauksena cAMP ja PKA käynnistävät lipolyysin. Insuliini inhiboi lipolyysiä vähentämällä cAMP:n määrää. Muita lipolyysin edistäjiä ovat kasvuhormoni ja kortisoli; natriureettiset peptidit voivat myös kiihdyttää lipolyysiä tietyissä kudoksissa.

Fytiko: tuotetut aineet kulkeutuvat vereen. Vapaa rasvahappo sitoutuu albumiiniin ja kuljetetaan kudoksiin beta-oksidointiin. Glyseroli kulkee maksaan/ereen ja maksassa voidaan käyttää glukoneogeneesiin tai glyserolipuolesta glycerol-3-fosfaattia. Adipokudoksessa glyserolilla ei ole glycerol kinase -aktiivisuutta, joten glyseroli yleensä vapautuu tai käytetään muualla.

Sairaudissa lipolyysi voi olla häiriötilaa, kuten liiallisessa lipolyysissä ja aineenvaihdunnan oireyhtymässä, jolloin vapaat rasvahapot voivat lisätä glukoosintuotantoa ja insuliiniresistenssiä. Lipolyysi mitataan usein plasman glyserolipitoisuudella tai vapaa-rasvahappojen määrällä.