Lihasheikkouteen

Lihasheikkouteen on yleistermi tilasta, jossa lihasten voima on alentunut verrattuna normaalisti odotettuun. Se voi vaikuttaa yhteen lihasryhmään (paikallinen heikkous) tai olla yleisluonteinen, jolloin useat lihakset ovat heikentyneitä. Lihasheikkoutta voi ilmetä äkillisesti tai kehittyä vähitellen, ja se voi heikentää arkipäivän toimintoja kuten nousemista ylös tuolista, portaissa kiipeämistä tai kappaleiden nostamista.

Syyt ja mekanismit ovat moninaisia. Lihasheikkoutta aiheuttavat muun muassa myopatiat (lähes suoraan lihassäikeiden sairaudet) sekä neuropatiat (hermoväylän vauriot) ja neuromuskulaarinen siirtäminen. Systeemiset sairaudet, kuten diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, munuaisten tai maksan sairaudet sekä ravitsemukselliset puutteet (esimerkiksi proteiini- tai D-vitamiinin puute) voivat altistaa lihasheikkoudelle. Lääkkeet kuten statiinit ja pitkäaikainen kortikosteroidien käyttö voivat myös aiheuttaa lihasheikkoutta. Ikääntyminen sekä epäaktiivisuus voivat lisätä alttiutta. Vaikutukset voivat olla paikallisia (esimerkiksi kasvo- tai käsilihaksissa) tai yleisiä.

Oireet ja diagnostiikka perustuvat voiman ja toimintakyvyn arviointiin sekä taustalla olevien syiden tutkimiseen. Lääkäri käyttää voima-asteikkoja, kuten MRC-asteikkoa, sekä verinäytteitä (esimerkiksi kreatiinikinaasi CK), kilpirauhasen toimintaa, vitamiineja ja elektrofyisiä tutkimuksia (EMG ja NCS). Lihasten kuvantaminen (MRI) ja joskus lihassäteen biopsia voivat täydentää diagnoosia.

Hoito keskittyy syyn hoitoon sekä toimintakyvyn säilyttämiseen. Tämä voi tarkoittaa fysioterapiaa ja säännöllistä, räätälöityä harjoittelua, ravitsemuksen optimointia sekä lääkkeiden muuttamista tai lopettamista, jos ne aiheuttavat oireita. Joissakin perinnöllisissä tai kroonisissa ryhmissä hoitoon voi kuulua spesifisiä hoitoja, kuten entsyymikorvaushoito Pompe-taudissa. Tukilaitteet ja arjen sopeutukset voivat parantaa itsenäisyyttä. Lihasheikkouden ennuste riippuu yleisestä syystä ja hoidon vasteesta, ja joissain tapauksissa tila voi olla krooninen mutta hallittavissa.