Kuulohallusinaatiot

Kuulohallusinaatiot ovat aistihavaintoja, joissa kuuloaisti antaa ääniä tai puhetta ilman ulkoista äänilähdettä. Yleisimmät muodot ovat kommentoivat tai käskyjä antavat äänet sekä usean äänen vuoropuhelut, joissa äänet puhuvat henkilön kanssa tai hänen puolestaan. Äänet voivat esiintyä levossa, nukahtamisen ja heräämisen rajamailla sekä stressaavissa tilanteissa, ja niitä voi esiintyä yhdessä muiden psyykkisten oireiden kanssa.

Taustatekijöinä ovat usein psykiatriset sairaudet, kuten skitsofrenia, schizoaffektinen häiriö ja masennukseen liittyvä psykosis. Ne voivat ilmetä myös neurologisina tiloina, kuten temporaalilohkon epilepsiana ja dementia. Päihteiden käyttö tai vieroitusoireet sekä pitkäaikainen sensorinen deprivaation tila voivat lisätä äänien kokemista.

Arviointi ja erotus: On tärkeää erottaa kuulohallusinaatiot illuusioista tai pseudohallusinaatioista sekä poissulkea päihde- ja lääketieteelliset taustat. Oireiden kesto, voimakkuus ja vaikutus toimintakykyyn kartoitetaan, ja hoito suunnitellaan näiden perusteella. Tarvittaessa tehdään kliinisiä haastatteluja sekä mahdollisia tutkimuksia, kuten kuvantamista ja verianalyyseja.

Hoito: Hoito suunnataan taustasairauteen. Yleisin lähestymistapa on antipsykoottinen lääkehoito, joka voi lievittää kuulohalluksia ja muita oireita. Lisäksi käytetään psykoedukointia sekä kognitiivis-behavioraalista terapiaa psykoosin hoitamisessa. Joissain tapauksissa voidaan harkita lisähoitoja, kuten rTMS-hoitoa. Tukiverkosto ja turvallisuus ovat keskeisiä osa-alueita.

Ennuste ja esiintyminen: Kuulohallusinaatioiden ennuste riippuu taustasairaudesta ja hoidon vasteesta. Oireet voivat lieventyä antipsykoottisella hoidolla, mutta osalla ne voivat vakiintua pitkäkestoisiksi. Skitsofreniassa ne ovat yleisiä, mutta esiintyvyys vaihtelee yksilöllisesti.