Kashrutruokavalio

Kashrutruokavalio on juutalaisten ruokasääntöjen kokonaisuus, joka määrittelee, millaisia elintarvikkeet ovat kelvollisia syötäväksi ja miten ne on valmistettava. Termi kashrut tulee hepreankielisestä sanasta kasher, joka tarkoittaa kelvollista tai sopivaa. Sääntöjä noudattavat erityisesti ortodialiset juutalaiset, mutta tulkinnat vaihtelevat yhteisöittäin ja yksilöittäin.

Käytännön pääkohdat koskevat sekä eläin- että kasviruokia. Sallitut nisäkkäät ovat niitä, joilla on jaettu sorkka ja jotka pureskelevat ruuansulatuskuituja. Kaloista sallittuja ovat ne, joilla on sekä evät että suomut. Sianliha, peto- ja Look-linnut sekä muut tietynlaiset eläimet ovat kiellettyjä. Veri sekä verenpoisto ovat keskeisiä: lihatuotteet on tehtävä kiellon mukaan, jolloin veri poistetaan ravinnosta. Liha ja maitotuotteet eivät saa olla samassa ateriossa eikä samoissa astioissa tai keittiössä; astiat ja laitteet on usein pidettävä erillään käytön mukaan. Pareve-ruoat ovat sellaisia, jotka eivät ole liha- eivätkä maitotuotteita, ja niitä voidaan käyttää sekä lihan että maitotuotteiden kanssa.

Kosher-merkinnät (hechsher) ja rabbininen valvonta auttavat kuluttajia tunnistamaan kashrut-ystävälliset tuotteet. Käytäntö vaihtelee: ortodialaiset, konservatiiviset ja reformistiset yhteisöt voivat suhtautua sääntöihin eri tavoin, ja käytännöt voivat vaikuttaa esimerkiksi ruokapalveluihin, keittiön eriyttämiseen sekä yritysten tuotantoprosesseihin. Pääsiäisen aikaan kashrut-säännöt usein laajenevat lisävaatimuksilla, kuten chametzin (hapan leivän) kieltäminen ja joidenkin yhteisöjen kitniyot-rajoitukset. Kashrutruokavalio heijastaa perinteisiä uskonnollisia käytäntöjä sekä yksilön uskonnollista arkea.