Interglaciaaleista

Interglaciaaleista ovat lämpimämpiä ajanjaksoja Maan historian aikana, jotka sijoittuvat jääkausien väliin. Nämä jaksot ovat luonteenomaisia korkeammille keskilämpötiloille ja sulaville jäätiköille verrattuna viileämpiin glasiaaleihin eli jääkausiin. Interglasiaalien aikana jäätiköt ovat tyypillisesti pienempiä tai jopa täysin poissa, ja merenpinta on korkeammalla johtuen sulaneesta jäästä.

Nykyinen geologinen aikakausi, holoseeni, joka alkoi noin 11 700 vuotta sitten, on yksi pitkäkestoisimmista interglasiaaleista. Edellinen merkittävä interglasiaalijakso oli eem-interglasiaali, joka oli nykyistä jaksoa lämpimämpi. Interglasiaalien syyt liittyvät monimutkaisiin ilmastonmuutoksiin, joihin vaikuttavat Maan kiertoradan muutokset (Milankovićin jaksot), tulivuoritoiminta ja kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilmakehässä.

Nämä luonnolliset ilmastosykliin vaikuttavat tekijät ovat historiallisesti ohjanneet maapallon lämpötilaa ja jään laajuutta. Interglasiaalijaksojen aikana ympäristöolosuhteet ovat usein suotuisampia monille elämänmuodoille, mukaan lukien ihmisyhteisöjen kehitykselle. Jään tutkiminen, esimerkiksi jäätikköytimistä, antaa arvokasta tietoa menneisyyden ilmastosta ja auttaa ymmärtämään nykyistä ilmastonmuutosta.