Hellejaksoilla

Hellejaksoilla, tai hellejakso, tarkoitetaan meteorologiassa pitkittynyttä ajanjaksoa, jolloin ilman lämpötila on poikkeuksellisen korkea suhteessa kesäaikaan. Suomessa hellejaksoja esiintyy tyypillisesti kesäkuukausina, ja ne voivat kestää useista päivistä useisiin viikkoihin. Hellejaksoihin liittyy usein sekä korkea päivälämpötila että lämpimät yölämpötilat, mikä lisää haittoja ihmisille ja infrastruktuurille.

Ilmasto-olosuhteet vaikuttavat hellejaksojen syntyyn. Pitkäaikainen korkea ilmanpaine, vähäinen pilvisyys ja runsas auringon säteily ylläpitävät kuumuutta. Kaupunkialueilla lämpötilat voivat pysyä korkeina pidempään, ja kaupunkien lämpösaaret voivat lisätä kokemusta kuumuudesta erityisesti yölämpötilojen pysyessä korkeina. Hellejaksojen voimakkuus ja kesto voivat vaihdella vuodesta toiseen.

Hellejaksoilla on merkittäviä terveys- ja turvallisuusvaikutuksia. Erityisesti iäkkäät henkilöt, pienet lapset sekä kroonista sairautta potevat ovat alttiita kuumuudelle. Nesteytys, välttäminen raskasta fyysistä rasitusta sekä riittävä varjo ja viileät tilat auttavat riskien minimoimisessa. Myös työ- ja liikenneolosuhteet voivat vaatia sopeutuksia, sekä eläinten hyvinvointi on huomioitava.

Viranomaiset seuraavat ja tiedottavat hellejaksoista. Usein annetaan varoituksia tai suosituksia, kuten juomisen ja nesteytyksen korostamista, ulkona olemisen rajoittamista kuumimman päivän aikana sekä mahdollisten viilennystilojen tai julkisten uima-alueiden hyödyntämistä. Rakennetun ympäristön suunnittelussa korostuu vihreät alueet, varjoisat paikat ja heijastavien pintojen käytön vähentäminen.

Ilmastonmuutoksen myötä hellejaksojen yleisyys ja intensiteetti ovat kasvaneet monilla alueilla, mukaan lukien pohjoiset alueet. Ennusteet viittaavat siihen, että hellejaksoja nähdään yhä useammin ja niihin liittyvät terveys- ja infrastruktuurivaatimukset kasvavat tulevaisuudessa, jolloin sopeutuminen ja varautuminen korostuvat.