poikkeuksellisen

Poikkeuksellinen is Finnish for “exceptional” or “unusual.” Se kuvaa jotain, joka poikkeaa tavanomaisesta sekä laadultaan että tavallisesti koetun normaalisuuden rajat. Käytetään sekä ihmisistä, tapahtumista että ilmiöistä, kun halutaan korostaa niiden poikkeavaa luonnetta, erinomaista laatua tai harvinaista esiintymistä.

Käyttö ja sävy vaihtelevat kontekstin mukaan. Poikkeuksellinen voi kantaa positiivisen arvolatauksen, esimerkiksi poikkeuksellisen lahjakas henkilö tai poikkeuksellinen menestystarina, mutta sitä voidaan käyttää myös neutraalisti tai kriittisesti kuvattaessa harvinaista tilannetta. Arvolauseena se antaa usein vahvan huomion kohteen korostuksesta, eikä sitä pidä tulkita yksinomaan myönteiseksi.

Sana muodostaa luontaisen yhteyden sanaan poikkeus (deviatio, poikkeama) ja -ellinen-loppuun, mikä viittaa ominaisuuteen. Suomen kielessä poikkeuksellinen taipuu normaalisti adjektiivin tavoin: sitä voidaan käyttää sekä yksikössä että monikossa sekä eri tapauksissa sen mukaan, mitä sanaa se määrittelee. Suurta roolia sanoilla on myös adverbin kaltainen laajennus, jolloin syntyy ilmaisua poikkeuksellisesti tai poikkeuksellisen tavoin, jolla tarkoitetaan toimintaa, joka on epätavallisen erikoista.

Sanan lähisukulaisia ovat poikkeus (noun), poikkeuksellisuus (substantivisaatio), sekä adverbi poikkeuksellisesti. Lintu-, kirjoitus- ja puhetilanteissa sanaa käytetään usein synonyymien erikoinen tai epätavallinen kanssa, mutta poikkeuksellinen painottaa poikkeavuutta laatutasolla.

Lisätietoja: sana liittyy kiinteästi ilmiöön ja tilaisuuksiin, joissa jotain huomattavan erikoista tapahtuu.

---