Elinkaarikriteereille

Elinkaarikriteereille viittaa kriteeristö, jonka mukaan tuotteen, palvelun tai järjestelmän elinkaaren kaikki vaiheet huomioiva arviointi tehdään ja tulokset ovat vertailukelpoisia. Elinkaari kattaa raaka-aineiden louhinnan, valmistuksen, kuljetuksen ja jakelun, käytön sekä loppukäytön ja mahdollisen kierrätyksen tai jätehuollon. Tavoitteena on parantaa kokonaisvaikutuksia ympäristön, talouden ja sosiaalisten näkökulmien kannalta sekä edistää kestävää kehitystä.

Elinkaarikriteereille asetetaan usein sekä ympäristö-, talous- että sosiaalisia kriteerejä. Keskeisiä ominaisuuksia ovat mitattavuus, läpinäkyvyys ja todennettavuus. Arvioinnissa käytetään yhteistä toiminnallista yksikköä, määritellään järjestelmän rajat ja valitaan vaikuttavuusindikaattorit sekä tiedon laatuvaatimukset. Yleisiä työkaluja ovat elinkaariarviointi (LCA), elinkaarikriteerien ja -menetelmien dokumentointi sekä vertailukelpoisten tulosten varmistaminen.

Kehittäminen ja soveltaminen perustuvat usein kansainvälisiin tai alueellisiin standardeihin ja ohjeisiin. Esimerkkejä ovat ISO 14040-14044 -elinkaariarviointistandardit sekä rakennustuotteilla käytössä olevat EN 15804 -säädökset ja siihen liittyvät PCR- ja EPD-standardeja noudattavat tutkimukset. Elinkaarikriteerejä hyödynnetään muun muassa julkisissa hankinnoissa, ympäristömerkinnöissä sekä tuotteen suunnittelussa ja kehitystyössä.

Elinkaarikriteereiden hyötyinä pidetään parempaa kilpailukyvyn osoittamista, parempaa resurssitehokkuutta sekä kehittyvää kiertotalouden arviointia. Haasteiksi muodostuvat tiedon saatavuus, epävarmuus, muuttuvat standardit sekä vaatimukset toimijoiden sitouttamiseen ja yhteistyöhön.