Analyysitoimintaa

Analyysitoiminta tarkoittaa toimintoja, joiden tarkoituksena on tuottaa tietoa tutkimalla ja tulkitsemalla dataa, näytteitä tai järjestelmiä. Se kattaa suunnittelun, aineiston keruun tai näytteiden ottamisen, aineiston käsittelyn, tilastollisen tai kvalitatiivisen analyysin sekä tulosten raportoinnin. Tavoitteena on paljastaa kuvioita, testata hypoteeseja, arvioida suureita tai luokitella ilmiöitä siten, että niistä saadaan päätöksentekoa, tutkimusta tai operatiivista toimintaa varten.

Analyysitoimintaa sovelletaan laajasti: tieteessä ja tutkimuksessa, teollisuudessa ja tuotekehityksessä, rahoituksessa ja riskienhallinnassa, julkisessa hallinnossa sekä journalismissa. Prosessi on usein iteratiivinen ja pyritään tekemään se todennettavaksi ja läpinäkyväksi. Siinä valitaan menetelmällisiä lähestymistapoja (deskriptiivinen, inferentiaalinen, ennustava), arvioidaan epävarmuutta, validoidaan malleja ja dokumentoidaan lähdeaineisto sekä oletukset.

Laatuvarmistus ja tietohallinto ovat olennaisia: tietojen laatu, metadata-hallinta ja analyysien jäljitettävyys. Työvälineet vaihtelevat taulukkolaskentaohjelmista tilasto-ohjelmistoihin ja ohjelmointikieliin (R, Python), sekä erikoistuneisiin analyysialustoihin ja visualisointiin.

Analyysitoimintaa sovelletaan esimerkiksi tutkimuksessa hypoteesien testaamiseen, liiketoiminnassa päätöksenteon tukemiseen ja politiikan suunnittelussa sekä julkisessa hallinnossa.

Eettisiä näkökohtia ovat tietosuoja ja suostumus, jos käsitellään henkilötietoja, sekä puolueettomuus ja avoimuus tulosten raporteissa sekä epävarmuuden ja rajoitteiden selkeä ilmaiseminen.

Suomessa analyysitoimintaa toteutetaan laajalti tutkimuslaitoksissa, yritysten analytiikassa ja julkisen sektorin datasektoreilla, ja siihen liittyy yleisesti hyviä käytäntöjä datan hallinnassa ja tilastollisessa raportoinnissa.