Alusrakenne

Alusrakenne on yleistermi, jolla tarkoitetaan jonkin ilmiön, materiaalin tai rakenteen perustavaa, pintakerrosten alapuolista järjestystä. Se määrittää usein, miten yläkerrokset käyttäytyvät, kantavat kuormitukset tai reagoivat ympäristömuutoksiin. Alusrakenne voi olla konkreettinen, kuten maanpinnan alapuolinen kerroksisto, tai abstrakti, kuten datamallin perusrakenne.

Geologiassa ja maantieteessä alusrakenne viittaa yleensä perusmateriaaliin, kuten kallioperään, esiintymäainesiin tai maaperän juuristukseen, sekä näiden kerrostumien järjestykseen. Se vaikuttaa muun muassa vedenläpäisevyyteen, vakauteen ja maaperän syntyyn.

Rakentamisessa ja rakennetekniikassa alusrakenne tarkoittaa rakennuksen tai väylän kuormia siirtävää alapintaa: perustuksia, alarakenteita ja pohjatutkimusten tuloksia. Hyvä alusrakenne varmistaa kantavuuden, estää liu’un ja suojaa jäätymis-sulamiselta sekä kosteudelta. Suunnittelussa otetaan huomioon maapohjan laajuus, routivaikutukset sekä kosteustaso.

Materiaalitieteessä alusrakenne voi olla esimerkiksi epäorgaanisen tai organisen materiaalin alkuperäinen rakenne tai pohja, johon pinnalliset kerrokset tai pinnoitteet kiinnittyvät. Tämä vaikuttaa sitoutumiseen, kulutukseen, diffuusioon ja jäykkyyteen.

Alusrakenteella on myös merkitys ekologiassa ja arkeologiassa: ekologiassa se kuvaa elinympäristön perustavaa substraattia, jolla kasvit sekä pieneliöt menestyvät. Arkeologiassa stratigrafia ja alusrakenne auttavat ymmärtämään aikakausien järjestystä.

Sana esiintyy usein synonyymeinä substromaattinen tai perusrakenne sekä substraatti.