pinnoitteet

Pinnoite on ohuempi pinta- tai dekorrakenne, joka levitetään alusta päälle tarkoituksena muuttaa pinnan ominaisuuksia. Pinnoitteet voivat suojata materiaalia korroosiolta, kulumiselta, tarttuvien epäpuhtauksien kerääntymiseltä tai vääristyminen, sekä tarjota esteettisiä tai toiminnallisia ominaisuuksia kuten kovuutta, sähkötehoa tai lämmönjohtavuutta. Pinnoitteita käytetään laajasti esimerkiksi anturien, työkalujen, rakennus- ja usingtusteollisuuden sekä kuluttajalaitteiden valmistuksessa.

Pinnoitteet jaetaan yleisesti kolmeen pääkategoriaan: orgaaniset pinnoitteet, epäorgaaniset pinnoitteet sekä metalliset pinnoitteet. Orgaaniset pinnoitteet sisältävät maalit, hartsi- ja polymeeripinnoitteet; epäorgaaniset pinnoitteet voivat olla oksidikerroksia, karbid- tai keraamipinnoitteita; metalliset pinnoitteet käsittävät esimerkiksi galvanoidut, kromatut tai nikkelöidyt kerrokset sekä kulutusta kestäviä pinnoitteita kuten DLC- ja karbidpinnoitteet. Joihinkin ratkaisuisiin voidaan yhdistää useita kerroksia tai koostumus kerrosten kompositio.

Levitysmenetelmät vaihtelevat: elektrolyyttinen pinnoitus (galvanoituminen), elektrolyyttivapaa pinnoitus, kuumasuihku sekä muut termiset tai kalvopinnoitteet kuten PVD (fysikaalinen kaasujakautuminen) ja CVD (kemiallinen kaasujakautuminen), sekä pulverimaalipinnoitus. Jokaisella menetelmällä on omat soveltuvuuscaksonsa ja paksuusrajoituksensa sekä ympäristö- ja turvallisuuskysymyksensä.

Pinnoitteen valintaan vaikuttavat alustan materiaali, halutut ominaisuudet, ympäristöolosuhteet sekä kustannukset. Laadunvarmistus sisältää tartuntakokeet, kulutuskokeet, korroosionkestävyyden sekä standardien, kuten ISO- ja ASTM-säädösten, noudattamisen. Kunnossapito ja uusiminen ovat tyypillisiä toimenpiteitä pinnoitejärjestelmissä.

---