vähivormid

Vähivormit ovat erilaisten syöpien kokonaisuus, joissa solujen hallitsematon kasvu ja niiden kyky levitä muualle elimistöön ovat keskeisiä piirteitä. Ne voivat syntyä miltei missä tahansa elimistön kudoksessa, ja niiden käyttäytyminen sekä hoitovaste vaihtelevat huomattavasti.

Vähivormit luokitellaan tyypillisesti kudostyypin, histologian ja geneettisen taustan mukaan. Yleisimmät ryhmät ovat karsinoomat, jotka muodostuvat epiteelistä; sarkoomat, jotka voivat periä tukikudoksia; leukemiat veren muodostavasta järjestelmästä; lymfoomat imukudosta ja lymfosyteistä; sekä myeloomat plasmasoluista. Histologisesti erottuvia alaluokkia ovat esimerkiksi adenokarsinoomat sekä levyepiteelikarsinoomat. Geneettinen ja molekulaarinen luokittelu auttaa tarkentamaan diagnoosia sekä hoitovaihtoehtoja.

Vähivormien taustalla vaikuttavat usein mutaatiot ja muutokset geenien toimintaa säätelevissä poluissa sekä epigeneettiset mekanismit, jotka vaikuttavat solujen kasvuun ja selviytymiseen. Ympäristötekijät ja elämäntavat, kuten tupakointi, säteilystä ja auringon UV-säteily, alkoholin käyttö sekä liiallinen rasitus, voivat lisätä riskitekijöitä.

Diagnoosi perustuu kliiniseen arvioon, kuvantamistutkimuksiin ja kudosnäytteen histopatologiaan sekä mahdollisesti molekuli- tai geneettiseen profilingiin. Hoito räätälöidään tyypin ja vaiheen mukaan ja voi koostua leikkauksesta, sädehoidosta, kemoterapiasta sekä immuno- tai kohdennetusta terapiasta. Ennuste riippuu lajin, kliinisen vaiheen sekä hoitovasteen mukaan. Ehkäisy ja varhainen seulonta voivat parantaa hoitotuloksia.