leukemiat

Leukemiat ovat verisairauksien ryhmä, joissa luuydin tuottaa hallitsemattomasti epätyypillisiä valkosoluja. Tämä voi häiritä normaalien veren solujen tuotantoa ja lisätä anemiaa, infektioalttiutta sekä verenvuotoja. Leukemiat jaetaan pääosin akuuteihin ja kroonisiin sekä lymfoidisiin ja myeloidisiin alatyyppeihin. Akuuteissa leukemioissa taudin eteneminen on nopea ja hoito aloitetaan usein pian diagnoosin jälkeen; krooniset leukemiat voivat kehittyä hitaammin ja olla oireettomia pitkään.

Yleisimmät tyypit ovat akut lymfoidinen leukemia (ALL) ja akut myeloidinen leukemia (AML), sekä krooniset lymfoidinen leukemia (CLL) ja krooninen myeloidinen leukemia (CML). Potilaan ikä, yleinen terveydentila sekä geneettiset muutokset vaikuttavat hoitoon ja ennusteeseen.

Oireet voivat esiintyä väsymyksenä, hengenahdistuksena rasituksessa, toistuvina infektioina, alhaisen verenkuvan aiheuttamana väsymyksenä, verenvuotoina sekä laihtumisena tai kuumeena. Luuytimen toiminnan heikentyminen voi aiheuttaa puna- ja verihiutaletuotannon puutoksia.

Diagnoosi perustuu verikokeisiin ja luuydinnäytteeseen. Lisäksi tehdään molekyylitutkimuksia, kromosomitutkimuksia sekä immunofenotyyppisiä tutkimuksia. Tarvittaessa kuvatutkimukset havainnoivat mahdollisia etäpesäkkeitä.

Hoito määritellään leukemian tyypin sekä potilaan iän ja yleiskunnon mukaan. Yleisiä hoitomuotoja ovat kemoterapia, kohdennetut lääkeet, immunoterapia sekä mahdollinen kantasolusiirto. Uudet hoitomuodot, kuten CAR-T-soluhoito, ovat käytössä joillakin potilailla.

Ennuste vaihtelee suuresti tyypin ja yksilöllisten tekijöiden mukaan. Säännöllinen seuranta on tärkeää taudin hallinnassa.