Luuytimen

Luuydin on pehmeä, verisuonitettu kudos luiden sisäosissa, jossa veren muodostus tapahtuu. Aikuisilla punainen luuydin sijaitsee pääasiassa lantion luiden, sternumin, selkärangan sekä kylkiluiden ja reisiluun sekä olkaluun alueilla. Keltainen luuydin koostuu pitkälti rasvakudoksesta ja löytyy pitkien luiden keskiosista; se voi muuttua punaiseksi luuytimeksi veren solujen tuotantotarpeen kasvaessa.

Punainen luuydin tuottaa verisoluja kantasolujen erilaistumisen kautta: punasoluja, valkosoluja ja verihiutaleita. Eri solulinjat kehittävät eri solutyyppejä, kuten erytroidisia ja myeloidisia linjoja sekä megakaryopoieesia. Luuydintä ympäröivät tukikudokset ja soluilla vuorovaikutuksessa olevat kasvutekijät säätelevät solujen kehitystä ja erilaistumista.

Luuytimen toiminta on keskeinen osa immuunijärjestelmää ja veren soluja syntyy sekä vanhat solut kiertävät kierron. Kliinisiä toimenpiteitä ovat luuytimen tutkimukset ja koepalojen kuvaamien epäkohtien diagnosointi sekä luuytinsiirrot, joita käytetään erilaisten hematologisten sairauksien hoidossa. Yleisimmät luuytinsairaudet ovat leukemia, lymfoomat ja myelooma sekä aplastinen anemia, jotka voivat heikentää veren solujen tuotantoa ja vaatia hoitoa.