ventrikkeleiden

Ventrikeli on anatominen termi, jota käytetään kuvaamaan elimen onteloa tai kammioa, jonka kautta kulkee nesteitä tai verta. Yleisimpiin ventrikkeleihin kuuluvat sydämen ventrikelit ja aivokammiot. Ventrikkeleiden rakenne ja toiminta ovat keskeisiä verenkierron sekä aivokudoksen nestetasapainon kannalta, ja termiä käytetään sekä kliinisessä että anatomisessa kontekstissa.

Sydämen ventrikelit ovat kaksi: oikea ventrikeli ja vasen ventrikeli. Oikea ventrikeli vastaanottaa veren oikeasta eteisestä ja pumppaa sen keuhkovaltimoon, jossa veren hapettuminen alkaa. Vasen ventrikeli vastaanottaa veren vasemmasta eteisestä ja pumppaa sen aortan kautta systemaattiseen kiertoon koko kehoon. Ventrikellien välissä on väliseinä, ja kummankin kammion sisään astuvat ja sieltä poistuvat läppäiset rakenteet takaavat yksisuuntaisen verenvirtauksen: eteis-kammiopolut sekä keuhkovaltimon ja aortan läpät. Ventrikulaarinen seinämä on lihaksikas, erityisesti vasemman ventrikkelin kohdalla, koska sen tehtävä on ylläpitää systeemistä verenpainetta.

Aivokammiot ovat neljä: kaksi lateraalikammiota kummassakin aivopuoliskossa, kolmas kammi keskellä aivokaavaa, ja neljäs kammi perustan ja pikkuaivojen välissä. Lateraalikammiot ovat suurimmat ja liittyvät toisiinsa kolmannen kammin kautta foramen Monro -aukkojen avulla. Kolmas kammi yhdistää sivukammioita akveduktin (aqueductus mesencephali) kautta neljänteen kammiin, josta likvor (CSF) virtaa subaraknoidiseen tilaan ja ympäröivään keskushermostoon. Likvorin tuotanto tapahtuu plexus choroideus -rakenteissa ventrikkeleissa. Likvorin tehtäviin kuuluvat aivokudoksen suojelu, kierrätys ja ravitsemus. Ventikkeleiden laajentuminen tai tukos voi aiheuttaa hydrocephalusta. Ventikkeleista ja niiden patologisista muutoksista käytetään yleisesti kuvantamistutkimuksia, kuten MRI tai CT.