aukkojen

Aukko on suomenkielinen substantiivi, joka tarkoittaa reikää, aukkoa tai avointa tilaa kohteessa. Se voi viitata sekä fyysisiin reikiin ja läpäiseviin aukkoihin että laajemmin tilaan, jossa jokin osa kohteesta puuttuu. Aukkoja esiintyy rakennuksissa, koneissa sekä luonnossa, ja sanaa käytetään myös abstraktissa merkityksessä, esimerkiksi puutteina tai aukkoina lainsäädännössä tai suunnittelussa.

Kieliopillisesti aukko-sanan genitive plural on aukkojen. Sitä käytetään ilmaisemaan omistussuhdetta tai osuutta, esimerkiksi seinän aukkojen koko tai putkiston aukkojen sijoittelu. Yleinen lauserakenne on: Seinän aukkojen koko vaikuttaa ilmanvaihtoon.

Synonyymejä ovat reikä, kolo ja rako, joilla on hieman erisävyisiä merkityksiä. Reikä viittaa usein pienempään, erilliseen reikään; kolo kuvaa tilaa, joka on tyhjentynyt tai muodostunut koloksi; rako tarkoittaa kahden pinnan välistä eroa tai tilaa. Aukko eroaa näistä siten, että se voi viitata sekä suurempiin tiloihin että pienempiin, läpäistäviin reikiin, ja sitä käytetään sekä teknisissä että yleisissä yhteyksissä.