täydennyskäsittelyyn

Täydennyskäsittelyyn on yleistermi, joka kuvaa lisäkäsittelyä, jota suoritetaan tuotteen tai aineen ensimmäisen käsittelyn jälkeen. Tämän lisäkäsittelyn tarkoituksena on parantaa tuotteen ominaisuuksia, varmistaa vaatimustenmukaisuutta, lisätä käytettävyyttä tai antaa haluttuja toimintaiset sekä estetiikkaan vaikuttavia ominaisuuksia. Sen sisältö ja laajuus määräytyvät tuotteen teknisten vaatimusten mukaan.

Sovellusalueet ja esimerkit. Täydennyskäsittelyä käytetään monilla toimialoilla, kuten valmistuksessa, metallin pintakäsittelyssä, elintarviketeollisuudessa, elektroniikassa sekä tietojenkäsittelyssä. Esimerkkejä ovat pintakäsittelyt, kuten pinnoitus ja puhdistus, lämpökäsittelyt, viimeistelyvaiheet, laadunvarmistukseen liittyvät toimenpiteet sekä loppukäyttäjän vaatimuksiin vastaaminen, kuten dokumentointi ja sertifiointi.

Prosessi ja päätöksenteko. Päätös täydennyskäsittelystä tehdään teknisten vaatimusten, laadunvalvonnan tulosten sekä alan säädösten perusteella. Suunnittelussa huomioidaan valittavien menetelmien soveltuvuus tuotantoprosessiin, aikataulut, kustannukset sekä tuotteen loppukäyttäjän vaatimukset. Käytännössä täydennyskäsittely integroidaan tuotantoprosessiin ja sen laadunvarmistus dokumentoidaan.

Hyödyt ja rajoitteet. Täydennyskäsittely voi parantaa lujuutta, kestävyyttä, turvallisuutta ja ulkonäköä sekä auttaa täyttämään standardienmukaisuuden. Samalla siihen liittyy lisäkustannuksia ja mahdollisia viiveitä sekä riskin, että yhdistämiset muiden prosessien kanssa on oltava sidoksissa tuotekokonaisuuteen.

Suhteet ja termit. Täydennyskäsittely kuuluu laajemman jälkikäsittelyn tai post-processingin ilmiöihin. Suomessa termiä käytetään usein yhteydessä tuotannon lopullisiin tai lisätekijöihin, joita tarvitaan tuotteen hyväksyttämiseksi tai käyttökuntoon saattamiseksi. Lisätietoja löytyy alan standardeista ja laatukäytännöistä.