pintakäsittelyssä

Pintakäsittelyllä tarkoitetaan erilaisten pintojen ominaisuuksien parantamista kemiallisilla, fysikaalisilla ja mekaanisilla menetelmillä. Tavoitteita ovat muun muassa korroosionkeston, kulutuskestävyyden ja tarttuvuuden parantaminen sekä esteettisen lopputuloksen saavuttaminen. Pintakäsittelyjä käytetään erityisesti metallien ja muovien pinnan käsittelyyn.

Menetelmät voidaan jakaa useisiin ryhmiin. Mekaaniset valmistelut kuten puhdistus, hionta, kiillotus ja hiekkapuhallus poistavat epäpuhtaudet ja kohdistavat pinnan; kemialliset esikäsittelyt kuten rasvanpoisto, hapetukset tai happopesut parantavat kiinnittymää ja valmistavat pintaa seuraavaa käsittelyä varten; elektrolyyttiset eli kuparointi, sinkin galvanoiminen, anodointi sekä muut kemialliset pinnoitteet muodostavat suojan tai ulkonäön. Orgaaniset päällysteet kuten maalaus, lakkaus ja jauhemaalaus muodostavat kerroksen, joka suojaa pintaa ja antaa halutun ulkonäön.

Yleisiä askeleita ovat esikäsittely, päällystys ja kuivaus sekä kiinnittymisen tarkastukset. Laadunvarmistus sisältää esimerkiksi tarttuvuustestejä ja korroosionkestävyyden testauksia sekä visuaalista laatutarkastelua.

Pintakäsittelyä sovelletaan teollisuudessa muun muassa rakennus- ja konepajateollisuudessa, auto- ja ilmailuteollisuudessa sekä kodin laitteissa. Materiaalina käytetään pääasiassa metalleja kuten terästä ja alumiinia sekä muovia.

Ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat: pintakäsittelyssä käytetään kemikaaleja, VOC-päästöjä ja syntyy jätteitä, joiden käsittely ja kierrätys on osa tuotteen elinkaarta; prosesseja kehitetään energiatehokkuuden ja päästöjen vähentämiseksi.