suojahormonit

Suojahormonit on epävirallinen termi, jota käytetään kuvaamaan hormoneja ja hormonaalisia viestejä, jotka auttavat elimistöä vastustamaan uhkia, ylläpitämään homeostasia ja vähentämään vaurioita. Käsite esiintyy sekä eläin- että kasviopissa, mutta sitä ei pidetä virallisena hormonaalisen luokan nimeä.

Eläimissä ja ihmisillä suojahormonit liittyvät usein stressivasteisiin ja immuunipuoluston säätelyyn. Esimerkkejä ovat adrenaliini ja noradrenaliini, jotka lisäävät nopeasti sydämen sykettä, verenkiertoa ja veren glukoositasoja. Kortisoli, lisämunuaisen kuorikerroksessa tuotettu glukokortikoidi, säätelee energia-aineenvaihduntaa sekä tulehdusvasteita HPA-akselin kautta. Melatoniini esiintyy öisin ja toimii antioksanttina sekä immuunipuolustuksen modulaattorina. Lyhytaikaiset vasteet voivat suojata elimistöä, mutta krooninen korkea kortisolitaso voi heikentää immuunivastetta ja lisätä sairauksien riskiä.

Kasveilla suojahormonit, joita usein kutsutaan puolustus- tai stressihormoneiksi, ohjaavat vastauksia patogeeneihin ja environmentalisiin haasteisiin. Keskeisiä esimerkkejä ovat salisyylihappo, jasmonihappo ja etyleeni. Näillä hormoneilla säädetään puolustusgeenien ilmaisua, paikallisia ja järjestelmäwide vastauksia sekä kasvun ja kehityksen muutoksia, jotta kasvi selviäisi uhan alla. Signaalinvaihdossa näissä poluissa on monimutkaista ja vaatii usein useiden hormonien yhteispeliä.

Termi suojahormonit kuvaa laajaa ilmiötä, eikä kyse ole virallisesta luokituksesta. Niiden vaikutukset riippuvat kontekstista, lajista ja tilanteen kestosta.