selvitystä

Selvitys on suomalainen substantiivi, jolla on useita arkikielisiä ja hallinnollisia merkityksiä. Yleisimpiin merkityksiin kuuluu selvyyden ja faktatiedon tuottaminen: asian selvittäminen, epäselvyyksien oikaiseminen sekä selonteko tai selostus. Sillä viitataan myös viranomaisiin tai organisaatioihin kohdistuvaan, systemaattiseen tutkimukseen tai arviointiin, joka päätelmineen ja suosituksineen esitetään. Lisäksi termiä käytetään kuvaamaan muodollista raporttia tai lausuntoa, joka tiivistää tutkimuksen tulokset.

Sivutoiminnoissaan selvitys ilmenee monin tavoin. Hallinnossa ja julkishallinnossa selvitys voi tarkoittaa viranomaisen tekemää tutkimusta, jossa kartoitetaan tapahtunutta, taustatietoja ja vaikutuksia sekä annetaan perusteet päätöksille. Yritysten ja järjestöjen yhteydessä selvitys voi olla esimerkiksi toteutettuteen tai suunniteltu tutkimus, riskien arviointi, taloudellinen analyysi tai käytännön toimenpiteitä koskeva raportti. Lainsäädäntö- ja oikeuskielessä selvitys voi olla tosiasioiden kuvaus tai tosiasioihin perustuva päätelmien kokonaisuus, joka tukee oikeudellisia menettelyjä tai sopimusasioita.

Grammattisesti selvitys on neuter- eli keskollinen sana, jonka määräinen yksikkö on selvitys ja muotoja ovat esimerkiksi genetiivi selvityksen, partitiivi selvitystä ja monta selvityksiä. Sijamuodossa selvitystä käytetään yleensä tutkittavan asian objektina, esimerkiksi lauseissa “selvitystä pyydettiin”, “teimme selvitystä” tai “selvityksen laatiminen käynnissä”. Tehtävästä, sisällöstä ja merkityksestä riippuen selvitys voi painottua faktatietojen keräämiseen, päätelmien tekemiseen tai raportoinnin laatimiseen.