sekisäätöisiin

Sekisäätöisiin on suomalainen termi, jota käytetään joissakin politiikan ja hallinnon teksteissä kuvaamaan sääntelyn hybridiympäristöä Where valta ja päätöksenteko ovat jaettu useiden viranomaisten, sääntelyvälineiden tai sektorien välillä. Termi viittaa tilanteisiin, joissa lainsäädäntö, hallinnolliset ohjeet ja markkinaohjaus toimivat yhdessä tai kilpailevat keskenään. Se voi viitata myös siihen, että päätöksenteko siirtyy useamman toimijan vastuulle tai että sääntely koostuu sekä julkisista että markkina- tai käyttäjäohjauksista.

Etymologisesti sekisäätöisiin muodostuu sanan osista, joissa perusosana on säätö, joka tarkoittaa sääntelyä tai päätöksentekoa, sekä etuliitteestä sek- tai seka-, joka merkitsee sekoitettua tai yhdistettyä. Suffixi -isiin on tyypillinen suomalaisessa kielellisessä rakenteessa adjektiivien tai nominaalien taivutuksesta, ja tässä kontekstissa se viittaa illatiiviseen tai tavoiteasentoon, eli kohti sekisäätöisiä olioita tai järjestelmiä.

Käyttöalueet ja kontekstit kattavat pääasiassa akateemisen kielen ja hallinnon analyysit. Sitä voidaan käyttää havainnollistamaan hybridien hallinnon malleja esimerkiksi energiasektorin, teleyritysten tai julkisen sektorin sääntelyrakenteissa, joissa eri sääntelykeinot vaikuttavat yhtä aikaa. Termi on melko erityis- tai akateeminen, eikä sitä yleisesti käytetä arkikielessä.

Esimerkkejä ilmauksista: Kansalaisvaikutusten arvioinnissa siirryttiin sekisäätöisiin malleihin, joissa sekä lainsäädäntö että markkina-voimat ohjaavat sääntelyä. Tutkimus tarkastelee sekisäätöisiä järjestelmiä eri sektoreilla. Sekisäätöisiin lähestymistavat voivat lisätä joustavuutta, mutta myös sääntelyn epäjatkuvuuksia.

Lisälukem: laajemmassa keskustelussa aiheesta viittaukset liittyvät hallinnon designiin, monitoimijaiseen sääntelyyn ja hybridisäätöihin.