ravintotiheyden

Ravintotiheys, tai ravintotiheyden käsite, kuvaa hyödyllisten ravintoaineiden pitoisuutta ruoka-aineessa suhteessa energiasisältöön. Se kertoo, kuinka paljon vitamiineja, kivennäisaineita ja muita ravintoaineita saa tietyn määrän kaloreita kohti. Korkea ravintotiheys tarkoittaa, että ruoka tarjoaa monia ravintoaineita suhteessa käytettyihin kaloreihin.

Mittaaminen: Ravintotiheyttä voidaan mitata esimerkiksi ravintoaineiden määrä per 100 kcal tai koottuna ravintotiheysasteikkona, joka yhdistää useita ravintoaineita. Yleinen käytäntö on verrata ruokien ravintotiheyttä per 100 kcal, jolloin voidaan valita vaihtoehtoja, jotka tuottavat paljon vitamiineja ja kivennäisaineita vähän kaloreita.

Esimerkit: Lehtivihannekset (pinaatti, lehtikaali), ristikukkaiset kasvikset, marjat, palkokasvit, täysjyväviljat, vihreät kasvikset sekä rasvaiset kalat, kananmunat, maitotuotteet, pähkinät ja siemenet ovat usein lueteltu ravintotiheisiksi. Toisaalta monet prosessoidut välipalat ovat kaloripitoisia mutta alhaisia ravintotiheydeltään.

Käyttö: Ravintotiheyttä käytetään sekä yksilöllisessä ruokavaliosuunnittelussa että väestötason ravitsemusviestinnässä, tavoitteena parantaa ravitsemuksellista laatua ja hallita energiankulutusta.

Rajoitukset: Ravintotiheys ei yksin määritä ruokavalion laatua; se ei huomioi ruokavalion monipuolisuutta tai bioavailabiliteettia. Lisäksi jotkin ravintoaineet voivat olla paremmin imeytyviä tiettyinä yhteyksissä, ja suuret ravintotiheydet voivat esiintyä sekä terveellisissä että vähemmän terveellisissä tuotteissa.