rasvapisaroita

Rasvapisarat (rasvapisaroita) ovat solujen sisäisiä lipidivarastointielimiä, jotka varastoivat neutraaleja lipidejä, pääasiassa triglyseridejä ja kolesteroliesteriä. Ne ovat fosfolipidimonolaariin ympäröimiä, ja niiden pinnalle kiinnittyy proteiinikuori, joka koostuu perilipiiniperheen proteiineista sekä lipolyysiä ja lipidien aineenvaihduntaa säätelevistä entsyymeistä.

Rasvapisaran ytimen muodostavat neutraalit lipidejä, jotka ovat fysiologisesti hydrofobisia. Ulkokuori koostuu fosfolipideistä, steroleista ja proteiineista, ja siinä esiintyy perilipiiniperheen lisäksi useita muita lipidien aineenvaihduntaan osallistuvia proteiineja, kuten ATGL, HSL ja MGL.

Rasvapisarojen muodostus tapahtuu pääasiassa endoplazmisen retikulumin (ER) kalvoilla, joilta triacylglycerolien ja kolesteroliesterien kertyminen erottelee droppereita sytoplasmaan ja muodostaa erillisiä rasvapisaroita. Dropletit voivat fuusioitua ja kasvaa tai pienentyä lipolyysin sekä lipofagian kautta.

Toiminnallisesti rasvapisarat toimivat tärkeänä energiavarastona: ne antavat vapaita rasvahappoja beta-oksidaatioon energiaksi ja toimivat lipidien homeostasin säätelyssä sekä solujen kalvojen lipiditarpeiden varastona. Proteiinikoostumus dropletin pinnalla määrää lipolyysin kynnystä ja lipidien mobilointia hormonien ja metaboloiden signaalien avulla.

Terveys ja sairaudet: Rasvapisaroiden määrä ja jakautuminen voivat muuttua metabolisen tilan mukaan. Liiallinen kertymä maksaan tai lihaksiin sekä adiposekudoksessa tapahtuva epätasapaino liittyvät obeziteettiin, insuliiniresistenssiin ja lipotoksisuuteen sekä maksasairauksiin kuten NAFLD. Rasvapisaroiden säätely on siten keskeinen osa energiatasapainon ja lipidien aineenvaihdunnan ymmärtämistä.