Proteiinikoostumus

Proteiinikoostumus tarkoittaa proteiinissa esiintyvien aminohappojen määrä- ja suhteellista jakaumaa. Se kuvaa, mitä välttämättömiä ja ei‑välttämättömiä aminohappoja proteiinissa on sekä missä määrin ne esiintyvät. Proteiinikoostumus on yksi proteiinien laadun osa‑alueista, mutta se ei yksin määritä proteiinin toimintaa; tärkeää on myös aminohapon järjestys ja proteiinin kolmiulotteinen rakenne sekä sen sulavuus ravinnossa.

Proteiineja tarkastellaan usein kahdella tasolla: aminohappokoostumuksen perusteella sekä proteiinin sekvenssin eli aminohappojen järjestyksen perusteella. Ravitsemuksellisesti keskeisintä on välttämättömien aminohappojen riittävyys; laadukas proteiini sisältää kaikki välttämättömät aminohapot oikeissa määrissä. Eläinperäiset proteiinit ovat yleensä laadukkaita, mutta monien kasviproteiinien tapauksessa tietty aminohappo voi olla rajoittava tekijä. Yhdistämällä eri kasviproteiininlähteitä voidaan parantaa kokonaiskoostumusta ja täyttää ravitsemustarpeet.

Mittaaminen tapahtuu hajottamalla proteiini ja analysoimalla vapautuneet aminohapot kromatografisesti tai massaspektrometrisesti. Proteiinin laadun arvioinnissa käytetään lisäksi mittareita kuten PDCAAS ja DIAAS, jotka huomioivat sekä aminohappokoostumuksen että proteiinin sulavuuden. Käytännössä proteiinikoostumuksesta on hyötyä elintarviketeollisuudessa, ravitsemustutkimuksessa ja ruokavalion suunnittelussa, sillä se vaikuttaa tuotteen ravintoarvoon ja proteiinipitoisten tuotteiden suunnitteluun.