kasviproteiinien

Kasviproteiinit ovat proteiineja, joita saadaan kasvikunnan lähteistä, kuten palkokasveista (pavut, linssit, herneet), viljoista, pähkinöistä ja siemenistä sekä joistakin sienten ja yhdistelmistä. Niitä käytetään sekä elintarvikkeina että lisäaineina ja ne ovat keskeinen proteiininlähde erityisesti kasviperäistä ruokavaliota noudattavien keskuudessa. Kasviproteiinien laatu vaihtelee lähteittäin ja riippuu niiden aminohappoprofiilista sekä saatavilla olevasta bemassan.

Useimmat kasviproteiinit ovat epätäydellisiä aminohappokoostumukseltaan, eli ne eivät sisällä kaikkia välttämättömiä aminohappoja riittävästi. Yleisimmät rajoittavat aminohapot ovat lysiini joidenkin viljatuotteiden ja metioniini joidenkin palkokasvien kohdalla. Täydellisiä tai käytännössä täysin riittäviä kasviproteiinilähteitä ovat esimerkiksi soija, kvinoa ja teff, sekä joissain tapauksissa chia- ja pellavansiemenet kohtuullisina osina. Ravitsemuksessa voidaan hyödyntää erilaisten kasviproteiinien yhdistämistä eli täydentää aminohappoprofiilia.

Proteiinien käyttöön liittyy sekä etuja että haasteita. Kasviproteiinit ovat usein ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin monet eläinperäiset proteiinit, ja ne soveltuvat arkeen sekä urheiluun. Hyväksikäytön kannalta on tärkeää huomioida proteiinin saanti sekä monipuolinen ruokavalio, jotta saa riittävästi kaikkia välttämättömiä aminohappoja. Jalostus ja käsittely, kuten fermentointi ja entsyymikorjaus, voivat parantaa ruoansulatuskykyä ja aminohappoa hyödyntymistä.