rakennushankkeet

Rakennushankkeet ovat suunniteltuja, koordinoituja prosesseja, joihin kuuluu rakennettavan ympäristön suunnittelu, luvittaminen, hankinnat sekä rakentaminen ja käytön aloittaminen. Hankkeet voivat koskea asuin-, liike-, toimisto- tai teollisuusrakennuksia sekä julkisia infrastruktuurihankkeita sekä saneeraus- ja perusparannusprojekteja.

Prosessi etenee tyypillisesti vaiheittain: alustava selvitys ja ohjelmointi, suunnittelun ideointi ja tarkentaminen, rakennus- ja ympäristövaatimusten määrittely, luvitus ja hyväksyntä, kilpailutus ja hankintamenettely, rakentaminen sekä käyttöönotto ja ylläpito. Hallinnointi keskittyy budjettiin, aikatauluihin, laatuun sekä riskien hallintaan.

Rakennushankkeisiin osallistuvat tyypillisesti tilaaja, suunnitteluryhmät kuten arkkitehdit ja insinöörit, pää- ja aliurakoitsijat sekä rahoittajat, viranomaiset ja loppukäyttäjät. Toteutustapoja ovat perinteinen suunnittelu-urakka (design-bid-build), integraalinen toteutus (design-build) sekä erilaiset kumppanuus- ja PPP-mallit. Digitaaliset työkalut, kuten rakennusinformaatio­mallinnus (BIM), tukevat suunnittelua, kustannusten hallintaa ja rakentamista.

Suomessa rakennushankkeet ovat kytkettyjä lainsäädäntöön ja standardeihin: Maankäyttö- ja rakennuslaki, rakennusmääräykset sekä energiatehokkuusvaatimukset. Lisäksi ympäristö-, turvallisuus- ja terveellisyyteen liittyvät vaatimukset sekä kuntien suunnittelu- ja ympäristöselvitykset vaikuttavat menettelyihin. Hankkeen aikataulut ja kustannukset pyritään pitämään hallinnassa riskienhallinnan, laadunvarmistuksen sekä sidosryhmien kanssa käytävän vuorovaikutuksen avulla.

Kestävyys ja elinkaarikustannukset ovat yleisiä tavoitteita; hankkeet pyritään suunnittelemaan energiatehokkaiksi, hyödyntämään kestävää materiaalia ja pidentämään rakennusten käyttöikää sekä alentamaan huoltokustannuksia.